sunnuntai 29. joulukuuta 2013

KINKUN SULATTELUA

Muutaman päivän murjotuksen jälkeen oli väännettävä ajatusmaailma taas ympäri ja alettava nauttimaan niistä asioista mistä pystyy, sitä lunta kun nyt ei vaan ole eikä taida ihan heti tullakkaan.
Vesisateen hetkeksi tauottua oli mitä otollisin aika käydä muistuttelemassa koirille viestin saloja.
Tällaiset yhteistreenit ei tosin oikein palvele kuin Roopea mutta ei kai sitä aina kannata niin vakavissaan ottaa :)
 
 
 

Sen verran oli jo juoksumatkaakin että tätä päivitellessä on talossa aika hiljaista porukkaa !

tiistai 24. joulukuuta 2013

SYNKKÄÄ, MÄRKÄÄ, KURAISTA JOULUA !

Kylläpä oli ilo lumesta lyhytaikaista ! Nyt sitten kärvistellään täällä kuran ja sateen keskellä, mikä joulu se tällainen oikein on ? Työkiireiltä ei ehtinyt lähteä pohjoiseen joten kai se on vaan kestettävä.
Onneksi hyvä ruoka edes vähän paikkaa turhautumista.



Kiltisti ollaan oltu ! Avataanko nyt lahjat vai syödäänkö ensin ?

lauantai 7. joulukuuta 2013

LUNTA

Jipii ... vihdoin loppui pimeys kun maa peittyi lumeen. Kummasti tuli lisää virtaa vaikka isäntä meinaakin hukkua töihinsä. Viikolla käytiin HÄH:n yhteislenkillä ja samalla vähän potkuteltiin kicksparkillakin.



TÄÄ ON MEIRÄN PIHA, TERVETULOA (jos uskallat) !


Pelle on ottanu aika harppauksen korkeutta ja hammasrivikin alkaa olla vaihtunut.
Hyvin on yhteiselo edelleen sujunut ja nykyään pojat on työpäivätkin samoissa tiloissa.

Ei iloa ilman surua. Pellen emä jäi viikolla auton alle sillä seurauksella että hienon koiran elämä päättyi aivan liian aikaisin :(

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

PIENTÄ "PELLEILYÄ"

Toivottavasti otsikko ei johtanut harhaan, kyllä täällä on ihan tosissaan treenailtu. Ensin käytiin HÄH:n treeneissä Kyötikkälässä ottamassa henkilöryhmää ja luoksetuloa ja sen jälkeen kiireen vilkkaa Nokialle Pellen montsutreeneihin. Pienestä autojen vaihto sähläyksestä johtuen Kyötikkälä osuudesta ei ole kuvamateriaalia mutta Nokialta tallentui jo osa treeneistä.

Koira on luonnonlahjakkuus, ohjaaja tarvii "kädestäkiinni" opastusta :D

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

SYYS KEVENNYS


 
Elämän ekat viestitreenit takana, lelut levitetty sekä isännän kalsarit ja hikisukat kannettu yläkerrasta alakertaan. On siis aika ottaa pienet unet :D

 
Vai pyörtykö se hajuun ?

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

JÄLKIKOE HÄMEENKOSKI 19.10.2013

 Ai ai ai ja rai rai rai ! Eipä olisi uskonut vielä pari viikkoa sitten että aurinko se paistaa vielä jonain päivänä tähänkin risukasaan :) Jos joskus on hieman tuntunut ettei aivan kaikki onnen "kummit" ja "jumalat" yms. "taivaan kappaleet" ole olleet puolellamme niin nyt täytyy perua kaikki pahat puheet ja todeta etten muista koska olisi "joulu" viimeksi osunut lokakuulle !
 
Sikamainen tuuri ei tässä tapauksessa tarkoita sitä että tulos olisi tullut jotenkin vahingossa, ei olemme treenanneet ja hakeneet kisakokemusta sekä tienneet hyvänpäivän sattuessa pystyvämme siihen. Tuuria tarvittiin ennenkaikkea siinä että ylipäätään päästiin vielä kisaamaan tämän vuoden puolella. Ne jotka ovat yrittäneet päästä kisaamaan JK3 kokeisiin tietävät kuinka vaikeaa on saada kisapaikka vieraan seuran kisoista joissa voittajaluokan paikat on yleensä rajoitettu 2:teen osallistujaan. Tällä kertaa meidän mukaan pääsy vaati kahden sakemannin verisen yhteenoton jonka seurauksena myös koirien omistajan molemmat kädet jouduttiin paketoimaan :(
Oli suuri ilo huomata miten omalla hyvällä suorituksella sai paikkansa luovuttaneen (ymmärrettävästi pettyneen) ihmisen silminnähden onnelliseksi. Tätä ei tapahdu ihan jokapäivä näissä hieman kateellisissa koirakarkeloissa.
 
No niin, lopetetaan tunteilu ja mennään asiaan :)
 
Päivä alkoi jäljeltä. Yön aikana oli pakastanut ja satanut aavistuksen lunta jota sitten satoi vielä aamun aikana hieman lisää lähinnä rakeiden merkeissä. Tällaisessa kelissä ei olla Akun kanssa ennen jäljestetty joten hieman jännitti miten koira toimii. Hyvin toimi, jopa paremmin kuin normaalisti. Keli oli ilmeisesti sen verran haastava että joutui ajamaan tositarkasti nenämaassa ilman minkäänlaista koheltamista. Sen verran oli kahdentunnin vanhenemisen aikana ehtinyt sadella että suurinosa jäljentekijän saappaan painumista oli peittynyt ja kaksi keppiäkin oli hieman "hautautunut" lumikuuraan. Hienosti Aku kuitenkin kepit nosteli ja yhtä kulman yliajoa lukuunottamatta teki erittäin tarkkaa työtä. Ohjaajan kantti meinasi lopussa pettää kun jäljen tekijä oli viimeiset kaksi keppiä tiputellut peräjälkeen aivan tienreunaan todella lähelle autoa :) Jäljeltä pisteet 170.
 
Seuraavana esineruutu. Aku sai ekasta esiineestä hajun jo lähetys linjalta mutta ohjaaja ei tähän kiinnittänyt tarpeeksi huomiota vaan lähetti koiran liikkeelle ruudun oikeasta laidasta. Aku oli kuitenkin saanut hajun vasemman takakulman esineestä ja suuntasi heti ristikulmaan. Toinen lähetys samasta kohtaa ja nyt Aku malttoi käydä tarkistamassa oikean takakulman, sieltä toinen esine. Sitten ohjaaja sortui hieman omaan näppäryyteensä ja kuvitteli että alussa tapahtunut reagointi olisi johtunut vasemmassa laidassa olleesta etuesineestä ja näin ollen vei koiran suoraan vasempaan laitaan. Pienestä tarkentelusta huolimatta etuvasemmalta ei esinettä löytynyt, koira kävi vielä uudestaan tarkistamassa myös takakulman jonka jälkeen ohjaaja lähetti vielä kerran hieman keskemmältä mutta tässä vaiheessa loppui aika joten viimeinen esine jäi nostamatta. Se olisi ollut keskellä takana. Ruudusta pisteitä 21.
 
Maastopisteet siis yhteensä 191/200 ja mahdollisuudet tuloksen tekemiseen mitä parhaat. Jäljellä enää se pirun tottis :) Totuudenhetki onko tehotreeni auttanut vai meneekö koira taas lukkoon ?!
 
Ei mennyt :) Uskokaa kai älkää ja naurakaa tai itkekää mutta päivän tuomari Marita Packalen arvioi Akun seuraamisen ERINOMAISEKSI !!! Videokuvaa kun ei ole niin vaikea sanoa oliko tuomarin rillit huurussa vai arvosteluasteikko jo hieman kohmeessa mutta hyvältähän toi kieltämättä tuntui.
 
Liikkeestä istumisessa tuli vääräasento (seiso) ja liikkeestä maahanmeno oli taas erittäin hidas mutta liikkeestä seisomisesta ja luoksetulosta tuli taas erinomainen. Noudoissa oli pientä sanomista (takatassu raapas hypyssä ja kapula mulju suussa) muttei mitään totaali jäätymistä. Eteenlähetyksessä lähti ok muttei edennyt tarpeeksi pitkälle, maahan meni heti käskystä. Paikallamakuu erinomainen.
Päivän tottispisteet 85p. Arvostelulaji on aina arvostelulaji mutta täytyy myös huomioida että nuo Akun pisteet oli kirkkaasti päivän parhaat ja ainoastaan 2 koiraa viidestä tottikseen selvinneestä sai tulokseen oikeuttavat yli 70 pistettä. Joten oli tuomarin rillit huurussa tai ei niin tuosta täytyy olla erittäin tyytyväinen ja vaikkei itse pysty tarkkaa analyysiä suorituksen tasosta antamaankaan niin yleisfiilis oli erittäin hyvä ja innokas :D
 
 
Ja tässä vielä hieman todistusaineistoa suurimmille epäilijöille. T: JK3 Karoonan Samooja :D
                                                                                                                                                                
 
 




torstai 3. lokakuuta 2013

TEHOTREENIÄ JA YKSINOLO HARJOITTEITA

Ohjaajan "pentuloma" jatkuu vielä tämän viikon joten on ollut hyvää aikaa pistää koirat koetukselle :)

Pennun kanssa on jatkettu yksinolon harjoittelua. Viime viikon "kauppareissut" on venytetty 3-4 tuntisiksi yksinoloiksi. Tämä on tiennyt sitä että vanhemmat karvaturvat ovat jääneet ilman aamuruokaa ja joutuneet paiskimaan töitä ansaitakseen ruokansa kentällä.

Viime viikonlopun toilailujen jälkeen Akun kanssa on keskitytty todenteolla tuohon keskittymisen katoamiseen kesken suorituksen. Ilman häiriötä homma jo alkoi melko hyvin pelittää mutta kun torstaina saatiin vähän häiriötekijöitä mukaan niin alkoi taas toiminnan taso hieman laskea.
Hyvänä juttuna täytyy pitää kuitenkin sitä että löysin keinon puuttua Akun tekemiseen kuormittamatta kuitenkaan koiraa liikaa. Nyt vaan vaatimustaso riittävän korkeana ja muistetaan muuten pitää kunnolla hauskaa.

Roope oli kahtena ekana päivänä aivan liekeissä tehden voittajan tottiskaaviot ilman estenoutoa ja madalletulla hypyllä. Kolmantena päivänä alkoi vanhuksella jo kintuissa painaa joten kevennettiin ohjelmaa ja pidettiin enempi hauskaa.

Torstaina Aku sai ajaa tottiksen päälle vielä noin 1km jäljen. Jana meni hienosti, nosti jäljen hyvin ja oikeaan suuntaan. Eka ja todennäköisesti neljäs keppi jäi nostamatta mutta muuten varsin pätevän oloista työskentelyä. Pääpaino tässä treenissä oli janatyöskentelyssä ja kulmissa joten siinämielessä onnistunut treeni. Seuraavaksi täytynee taas vahvistaa noita keppejä niin ettei niitä jäisi enää metsään.

Ja jotta tasapuolisuus laumassa säilyisi niin ei pentukaan ruokaansa ihan ilmaiseksi ole saanut.
Tälläisen kulman takana piileskeli torstain päiväruoka :)





sunnuntai 29. syyskuuta 2013

HYLÄTTY TOTTELEMATTOMUUDEN VUOKSI

Lauantaina 28.9.-13 kisailtiin hoffien PK-mestaruuksista Siilinjärvellä.
Akun kanssa osallistuttiin JK3 luokkaan, päälimmäisenä tavoitteena koulutustunnuksen saaminen.

Jälkikoirakot aloittivat urakkansa maastolla ja meille arpa toi jäljen numero 1.
Aku lähti janalta hyvin, nosti jäljen hieman oikealle koukkaamalla mutta korjasi välittömästi vasemmalle. Ajoi jälkeä erittäin hyvin ja innokkaasti. Jopa piikki kulmat oli selvästi havaittavissa.
Keppejä nousi 5 eli yksi jäi johonkin matkalle, muuten oikein hyvä suoritus.

Pienen huilin jälkeen oli vuorossa esineruutu. Monen näköisiä ruutuja on tullut vastaan mutta tämä vei kyllä voiton kaikista. Kivikkoinen ylärinne jossa koira ei kertakaikkiaan voinut liikkua vauhdilla.
Onneksi hoffi ei ole mikään "pääkkö" säntäilijä, muuten olisi voinut käydä pahastikkin. Aku sai kaivettua kivikoiden kätköistä kaksi esinettä ennen ajan umpeutumista. Olosuhteet huomioiden olin tähän varsin tyytyväinen vaikka työskentelypisteet jäivätkin melko alhaisiksi.

Viimeisenä vuorossa sitten tottis. Koira näytti jo melko väsyneeltä ja yritin vähän herätellä kaveria kentän ulkopuolella. Tai siis eihän se oikeastaan mikään kenttä ollut, laskettelurinteen ala-asema.
Aku näytti jo hieman piristyvän mutta pitkä istutus tuomarin räpeltäessä papereitaan lässäytti koiran vireen taas totaalisesti. Seuraaminen oli taas kaameaa sontaa. Pieniä heräämisiä siellä täällä ja sitten taas totaalisia nukahduksia ja ruohon haistelua. Liikkeet meni oikein mutta hitaasti, luoksetulot ihan ok. Tasamaa nouto ok, hyppynoudossa pureskeli kapulaa ja sitten se päivän lopullinen niitti.
Estenoudon luovutuksessa tiputti kapulan ohjaajan jalkoihin ja alkoi haistella taas ruohoa. Nostin kapulan kun oli ihan jaloissa ja käskytin koiraa sivulle, ei reaktiota. Käskytin uudestaan, koira meni maahan. Mielessä kävi palauttaa kapula telineeseen ja jatkaa eteenmenolla mutta tuomari käski antaa kolmannen sivulle käskyn. Kolmannella sivulle käskyllä Aku rupes ihmetteleen että mihinkäs se kapula oikein hävis, eikä edelleenkään siirtynyt perusasentoon. Tuomari tulkitsi tämän tottelemattomuudeksi ja ilmoitti hylkäävänsä meidän koko suorituksen :(

Kaikkea on tullut koettua mutta olihan tuo taas yksi pohjanoteeraus. Jos nyt oikein yltiöpositiivisesti haluaa asioita ajatella niin nyt on kaksi kolmosen jälki koetta takana. Toinen kosahti maastoon toinen tottikseen eli molemmat on teoriassa mahdollisia kunhan saa onnistumiset osuun samalle päivälle :)

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

LAUMA KASVAA

Tässä se nyt sitten on. Pitkän pyörittelyn ja pähkäilyn tulos, perjantaina kotiutunut ...

Dubion Oppfinnar-Jocke "Pelle Peloton"

Rohkeasti penneli yrittää sopeutua laumaan ...

... vaikka pojat ei vielä ihan iholle asti päästäkkään.

Juoksijaa musta toivotaan joten täytyy heti alkaa treenaan :)

Toki täytyy myös muistaa levätä hyvin että jaksaa !



 

lauantai 14. syyskuuta 2013

KOVAA YRITYSTÄ JA PUOLI ÄMPÄRIÄ PUOLUKKAA

LA 14.9.-13 JK3 koe Harjavallassa alkoi Akun osalta tottiksella. Harjavallan kentän ylipitkä aamukasteesta märkä nurmi oli taas niin hyvän hajunen että seuraamisen sijaan kuljettiin pääasiallisesti nenä maassa. Sen verran heräili vauhdinvaihdoista ja henkilöryhmässä annetusta ylimääräisestä käskystä että vaikka seuraaminen menikin puutteelliseksi niin muut liikesarjat suoritettiin suht oikein. Näin ollen tottiksen (76) jälkeen oltiin vielä vahvasti tulos vauhdissa.
Ohjaajakin sai tuomarilta erikoismaininnan (antaa koiralle hyvin tilaa eikä hermostu). Jokainen sitten itse päättäköön kuuluko tuo sarjaan positiivinenkehu ?

Esineruutu perään ja sieltä 2 esinettä hienosti käteen tuotuna. Kolmas esine jäi vasempaan etukulmaan noin 3m lähetys viivasta. Paljon siinä pyörittiin muttei vaan noussut :(

Viimeisenä vuorossa jälki. Jälki lähti aivan janan takarajalta ylärinteestä. Viisto vastatuuli toi jäljen hajun Akun nenään jo puolessa matkassa ja tästä aiheutui niin selkeä oikaisu yritys että tuomari käski takaisin janalle. Uusi lähetys ja nyt päästiin päätyyn asti ja jälkikin otettiin oikeaan suuntaan.
Eka keppi heti 50m lähdöstä jes! Sitten mentiin todella pitkään ilman keppiä ja ohjaaja oli aivan varma että nyt on ainakin kakkos keppi jääny nostamatta. Hetkenpäästä tuli lopullinen niitti. Edessä näkyi sininen muoviämpäri ja suunta oli suoraan kohti :( Aku paineli suoraan ämpärille ja kurkkas sisään, hei puolillaan puolukoita :) Hieman kauempana näkyi joukko ihmisiä laavulla joten palattiin takaisin ykköskepin löytöpaikkaan. Useammasta yrityksestä huolimatta ei saatu enää luotettavasti kiinni oikeasta jäljestä. Ja kun vielä kaiken lisäksi nämä nähdyt ihmiset ei selvästikkään olleet marjastajia vaan alkaneesta paukkeesta päätellen metsästäjiä katsoimme parhaaksi poistua paikalta :)

Jälkikaavion tarkastuksen jälkeen tuli todettua ettei kakkoskeppi ollut jäänyt välistä vaan jäljentekijä oli tehnyt melko "killeri" jäljen. Ykkös ja kakkos kepin väli oli kilometri ! 5 viimeistä keppiä olisi ollut viimeisellä 450 metrillä :)

Tälläista oli harrastaminen siis tällä kertaa, ei muuta kuin leuka pystyssä kohti uusia pettymyksiä !

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

ODOTTELUA

Taas haisi isännän ja emännän vaatteet ihan ihmeellisiltä ? Ja jotain outoja ne kokoajan vaan puheleekin, laskee jotain päiviä ja arvuuttelee kuka hyppää Lempäälän junaan ???
Aitaakin ne on alkanu rakentaa pihaan ja sisällekkin on joku häkki suunnitteilla.


Tämmösiä kuvia löyty tänään kamerasta ...







 






20.9.-13 kuulemma nähdään sitten mistä on kyse, kyllä odottavan aika on pitkä :)

perjantai 30. elokuuta 2013

PAPPA

Roopesta tuli keskiviikkona pappa kun "Jane" (Karoonan Saana) pyöräytti mailmaan 5 pientä hoffin poikasta. 3 poikaa ja 2 tyttöä. Tytöille ja yhdelle pojalle on jo kuulemma tulevat kodit katsottuna mutta kaksi poikaa siis vielä vapaana. Nyt jos kaipaa aktiivista hoffiurosta niin kannattaa olla nopea :)

Itse olen joutunut käymään melkoista henkistä painia tulevan pentu valinnan kanssa mutta ei auta, elämässä on tehtävä valintoja. Välillä ne on vaikeita ja voi vain toivoa että tehty päätös ei jälkeenpäin kaduta. Ja vaikka pyrinkin aina omiin ratkaisuihin niin ainahan sitä toivoo että myös ystävät voisivat ne ymmärtää ja hyväksyä :)

Eli Roopen "pennunpentua" ei ole meille kotiutumassa vaan seuraava koira on kokonaan eri rotua.


Akun kanssa on treenailtu jälkeä ja tietysti vähän tottista. Kisakalenterin mukaan ollaan menossa 14.9 Harjavaltaan ja 28.9 Siilinjärvelle. Katsotaan miten äijien käy :)

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

KISA VIRITTELYÄ

Akun alkukesän viestikokeet kun meni mönkään jo maasto-osuuksilla niin täytyi käydä hakemassa vähän kisatuntumaa jälkikokeen muodossa. Tuo JK2 koulutustunnushan saavutettiin jo viime syksynä mutta kun se oli "vain" kakkostulos niin käytimme sääntöjen sallimaa mahdollisuutta olla "höntyilemättä" kolmosluokkaan koska sen liikkeitä emme ole ehtineet vielä harjoitella.

Ja hyvä näin sillä ei ne kakkosenkaan koukerot ole näköjään ihan kisavalmiita :)
Tosin tuota vähän ounastelinkin koska Aku ottaa noista epäonnistumisista aina vähän itseensä ja itseluottamuksen vahvistus ottaa aina aikansa.

Aamu aloitettiin jäljellä. Kyröskosken maastohan on aakeeta laakeeta kangasta joka on ohjaajalle erittäin miellyttävää mutta koiralle, jota ei ole opetettu pellolla, melko haastavaa koska jälkeä täytyy ajaa tosi tarkasti nenä maassa. Janalta lähdettiin vauhdikkaasti, tuomarin mielestä jopa vähän liiankin kovaa, nappasi jäljen hieman oikaisemalla vasemmalle mutta kääntyikin sitten yllättäen ajamaan sitä oikealle = takajäljelle. Koira ympäri ja vauhdilla toiseen suuntaan. Akulle maasto oli tosiaan sen verran haastava että alun pienen kaahauksen jälkeen vauhti tasoittui "ihan kävelyksi" :)

Yksi keppi jäi maastoon. Vahva epäilys on että se olisi ollut ykkös keppi ?! Tai sitten jäljentekijä oli unohtanut sen :) Ajoin nimittäin alun vielä toiseen kertaan kun aikaa oli mutta ei sieltä edelleenkään keppiä löytynyt. Yksi kulma ajettiin reippaasti yli ja siitä seurasi Akumainen "valtava" korjaus lenkki. Se on mielenkiintoinen tunne kun huomaa ettei olla enää jäljellä ja Aku lähtee hakemaan uudestaan itseään jäljelle. Yleensä korjaus "laatikko" on noin 30m suuntaansa :)

Jos jälki osuus luokitellaan arvosanalla 8½ niin seuraavaksi vuorossa olleesta esineruudusta ei voi sitten antaa kun korkeintaan 4+. Plussa tulee siitä kun 5 minuutin tuloksettoman ruudussa haahuilun jälkeen jalomielinen tuomari käski ratamestaria näyttämään yhden lähiesineen jonka Aku sitten sai hakea ja saimme "hyvän mielen" onnistuneesta suorituksesta :D

Päivän päättävä tottis osuus tarjoilikin sitten taas riemun ja epätoivon sillisalaatin.
Seuraaminen oli Akun mittapuun mukaan ihan ok suorittamista. Pysähdykset ja nopeuden vaihtelut meni erittäin hyvin, etäisyys ohjaajaan vaihtelee ja etenkin käännöksissä ja henkilöryhmässä tarkkaavaisuus hajoilee. Onnistumisen riemua koettiin jäävissä liikkeissä. Kaikissa jäävissä oikeat asennot :) Nopeuttahan niissä ei voi kehua mutta varsinkin tuo istuminen on tuottanut treeneissä suuria vaikeuksia. Luoksetulo oli lähes täydellinen, perusasento jäi aavistuksen vinoksi.

No ilo muuttui hyvin nopeasti epätoivoon kun siirryttiin noutoihin. Tasamaa noudossa lähti käskystä kapulalle mutta ei halunnut parista "melkein" kokeilusta huolimatta ottaa järjestäjän kapulaa suuhunsa ? Sama toistui hyppynoudossa jossa sitten kisaohjeen vastaisesti vähän jo ärähdin koiralle.
Tiedä sitten oliko pienellä nuhtelulla osuutta asiaan vai mistä johtui kun estenoudossa Aku sitten yllättäin esittelikin aivan parasta osaamistaan :)

Eteenlähetys tuotti monelle koirakolle vaikeuksia, niin meillekkin. Irtosi kyllä heti mutta usko ei riittänyt edetä suoraan vaan lähti kaartamaan voimakkaasti kohti paikallamakuu paikkaa ja maahan menoon tarvittiin kaksi käskyä. Paikalla makuu ok mutta istumiseen tarvi taas toisen käskyn.

Kahden noudon ja eteenlähetyksen puutteellisista huolimatta 64 pistettä jättää pienen kipinän siitä että paketti saadaan vielä syksyksi kasaan :D Monen mielestä varmaan aika kovaa toiveajattelua mutta luupäinen ohjaaja on jo parit merkinnät syksyn kisakalenteriin "veistellyt", joten ainakin katsojille on luvassa poskilihasten kipeytymistä :)

lauantai 29. kesäkuuta 2013

TÄSTÄKÖ UUSI HARRASTUS ?

Tässä kun on joutunut mietiskelemään kaikenlaista tulevaisuuden varalle niin täytyihän sitä tilaisuuden tullen käydä vähän vakoilemassa uusia tuulahduksia :)


Ensin kiivettiin pystysuoraa seinää olisko ollu 220cm

Välillä kuljetettiin "rosmoa"

Sitten suojattiin isäntää takaa tulevalta äijältä

Sama äijä tuli yhtäkkiä pyssy ojossa päälle

Pelkuri lähti karkuun joten käytiin nappaan se kiinni


Tällänen lauantai tällä kertaa. Akua ja Roopea ei päästetty rosmojen kimppuun, tiedä kuinka siinä sitten olis käyny :)

torstai 6. kesäkuuta 2013

AKU 5 VUOTTA


Niin sitä vaan aikakuluu kun on kivaa :) Viisi vuotta sitten mailmaan putkahti Karoonan S-pentueen mukana tällainen haaveilija. Kasvattajan kuvaus "symppis" on kyllä ollut osuva. Poika olisi ehkä tarvinnut hieman erillaisen lähestymistavan ohjaajalta, eikä tuo isä Roopen alapuolella kehittyminen ihan parhaita eväitä ole elämään antanut. Mutta niillä eväillä on mentävä mitä on annettu ja ihan tervepäinen "aikuinen" tuostakin kaverista on kasvanut.





Onnea kaikille Ässäläisille !

tiistai 28. toukokuuta 2013

ROOPE 10 VUOTTA

Onnea, onnea !

Meidän äijä täytti tänään 10v. Paljon on ehditty kokea ja taitaapa matka vielä hetken jatkua ?!





Eilen käytiin canicross treeneissä juoksemassa 2,3km ja tänään otettiin vähän pihaleikkejä , hyvin jaksaa :)

Onnittelut kaikille Hoffipoffi C-pentueen koiruuksille !




 


 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

TUTTU JUTTU IKÄVILLÄ MAUSTEILLA

Viikonloppu Saarijärvellä ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan :)
Perjantain menomatka sujui vielä leppoisasti ja perillä odotti uudenkarhea pieni järvenranta mökki.
Sauna lämpimäksi, lihat grilliin ja pari kylmää olutta. Ai että kun on harrastaminen mukavaa.

Yöllä sitten alkoi tuuri kääntyä. Palovaroitin herätti kahdesti syystä tai toisesta, oli niin korkeella ettei ylettyny repiin irti. Ei soinu onneks kauaa mutta herätti kumminkin. Ja aamulla vielä hieman ennen kellon soittoa löysi ampiainen tiesä mökkiin surisemaan.

No hieman siinä oli uninen olo kahvia juodessa mutta ei auttanu kun hypätä autoon ja suunnistaa kisapaikalle johon navigaattorin mukaan oli 23km. Ei ehditty kun ekaan risteykseen kun latauksen varotusvalo sytty auton kojetaulussa. Vähän matkaa eteenpäin ja hävis kaikki sähköt autosta mutta palautu lähes samantien ja moottori kävi. Pari kilsaa eteenpäin ja sama uudestaan mutta nyt sammu moottorikin. Hieno homma, kisapaikalle matkaa 13km ja ilmoittautumiseen aikaa 20 minuuttia.

No eipä hätiä puhelimet on keksitty ja järjestäjät olivat varsin ystävällisiä ja huolehtivaisia. Tulivat hakemaan meidät tienposkesta kisapaikalle ja kyyditsivät vielä viestimetsäänkin.

Viestimetsässä ei päivä yhtään parantunut. Tuttu juttu, Aku palasi takaisin B pisteeseen. Tälläkertaa tosin eteni jo sen verran että katosi näkyvistä ja tuomarin kanssa jo luultiinkin että sinne meni. Kisan jälkeen metsästä pois tullessa lähetin Akun uudestaan matkaan ja niinhän siinä taas kävi että koira juoksi ilman mitään ongelmia. Kisatilanteessa on nyt joku ongelma jota en ole keksinyt ?!

Auto asiaa olin ehtinyt aamupäivän aikana sen verran selvitteleen että kun saavuimme metsästä takaisin kisapaikalle niin Jyväskylästä tuli hinausauto joka toi samalla meille vuokra-auton ja vei mennessään Fordin Jyväskylään. Kaikki autokorjaamothan oli jo tuohon aikaan lauantaipäivästä kiinni joten täytyy odotella maanantaihin että pääsee selvitteleen koska mahdollisesti voisi lähteä hakemaan autoa Jyväskylästä. Hinausvakuutus meillä on mutta vuokra-auto maksaa 124€/vrk ja pelkäänpä ettei toi korjaamolaskukaan ole ihan halpa.

Ai että kun harrastaminen on mukavaa ...

lauantai 18. toukokuuta 2013

DOBO KOKEILU

Taas on haettu vireyttä elämään uusien harrastusten myötä :)
Sain houkuteltua Katin ja Roopen kokeilemaan uutta liikuntamuotoa Doboa.

http://www.youtube.com/embed/TNnjRhabRrg

Hiukan Kati epäili miten saa vanhuksen innostumaan tuollaisesta "jumpasta"
mutta hyvin oli mennyt. Hieman oli pallot kuulemma jäänyt pieneksi Roopen alla mutta hiki oli tullut ja koirakin oli melko puhki kotiin päästyään.

Akun kanssa käytiin sillä aikaa HÄH:n metsäreeneissä Kaivannossa. Jäljen janat meni ihan reisille mutta esineruudussa alkaa tapahtuun edistymistä. Ensiviikonloppuna sitten Saarijärvelle kokeilemaan miten hommat hoituu tositilanteessa.






sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

TOKOILUA

Sunnuntaina käytiin Roopen kanssa tuulettamassa päätä Tamskin toko kisoissa Sääksjärvellä.
Hiukan oli talven jäljiltä jähmeyttä sekä päässä että raajoissa :)

Tuomarina toiminut Mauri Pehkonen ei säälipisteitä jaellut ja näin ollen oli tyytyminen kakkos tulokseen pistein 149. Tuomarilinja oli kuitenkin erittäin tasapuolinen joten sijoitukseksi tuli 5/11.

Paikalla makaaminen   10
Seuraaminen                  7
Maahanmeno                 7
Luoksetulo                     5
Seisominen                    9
Noutaminen                   6
Kauko-ohjaus                 9
Este hyppy                     6
Kokonaisvaikutus          7


Katsotaan nyt sitten vieläkö veteraani jaksaa kesällä "temmeltää" ???

maanantai 15. huhtikuuta 2013

LEMPÄÄLÄ AGI 14.4.2013

Sunnuntaina jätettiin jäähyväiset kotihallin agi kisoille. Ulkona ehkä vielä kesän mittaan kokeillaan muutama kisa mutta keinonurmi yms. halliradat saa nyt jäädä historiaan.

Päivän ohjelmassa oli kolme starttia järjestyksessä C (hyppy), B (agi), A (agi). C-radalla tuomarina Johanna Nyberg ja B/A-radoilla Sari Mikkilä.

Kahdella ekalla radalla oltiin vähän kohmeessa ja pienten virheiden lisäksi oli vaikeuksia päästä ihanneaikoihin. C-radalta 10 / -1.42 ja B-radalta 10 / +0,18






 
 
Viimeiselle radalle ladattiin kaikki energia mitä jäljellä oli ja meno oli ehdottomasti päivän parasta.
Kontaktitkin napsui tälläkertaa kohdilleen eikä rimatkaan putoillut. Ainoo vaan että yksi hankala kulmainen hyppy lipsahti väärään suuntaan = hylky :)
 
Kuvaajan energiat loppui jo ennen viimeistä starttia joten videoo ei tästä rypistyksestä ole.
Yhteenvetona voisi todeta että kolmosissa täytyy olla vauhti tapissa ja estekulmiin kiinnittää entistä enemmän huomiota jos meinaa sen nollatuloksen sieltä vielä kaivaa.
 
Ja niille jotka pelkäävät ohjaajan agility uran jatkumisesta tiedoksi, uusia projekti tarjouksia satelee :D
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 




lauantai 6. huhtikuuta 2013

NÄIHIN KUVIIN, NÄIHIN TUNNELMIIN

Kaikki kiva loppuu aikanaan :(
Tällä kertaa tienpäähän tuli "Varjo projekti". Kuukausi sitten Varjon omistaja ilmoitti että koiran kuljetus järjestelyt on käyneet liian raskaiksi ja huhtikuusta alkaen ei myöskään aikatauluista johtuen voida projektia jatkaa. Suomeksihan tämä tietysti tarkoittaa että näytöt eivät riittäneet :D Eihän tuollainen 70km suunta treenimatka mikään ongelma ole jos oltaisiin matkalla MM-kisoihin :)

Sen verran sain omistajalta tingattua että päästiin lopettamaan hieno projekti arvoisellaan tavalla eli kolmeen kisastarttiin Janakkalassa.

Hauskanpidon lisäksi asetin päivän tavoitteeksi yhden tuloksen, ihan sama mikä tulos kunhan ei kaikilta radoilta tule hylkyä. Ohjaajan ekat startit kolmosissa, koirakon ekat kisastartit ikinä ja harvat treenimäärät huomioiden tavoite oli mielestäni haastava muttei mahdoton.

Aamun eka rata oli hyppyrata. Lähdössä oli vaikeuksia saada koiraa istumaan (mikä amatööri :))
mutta kun päästiin vauhtiin niin homma lähti sujumaan. Ikävä pieni arviointi virhe putken jälkeen ja koira lipsahti pituuden ohi, auts ! Se oli niin lähellä nollaa :(



 
 
 
No, vaikka tulosta ei ekalta radalta tullutkaan niin fiilis oli hyvä ja tsemppaus toiselle radalle alkoi.
Varjo tuntui lämpenevän kokoajan lisää ja lähtöjen kanssa oli suuria vaikeuksia. Kakkosradalla lähti hiipimään omia aikojaan ja A:n alastulolla ei malttanut pysähtyä kontaktille josta aiheutui ohjaajalle hieman ylimääräistä kiirettä.



 

 
 
Siinähän se tulos sitten oli ja kaikenlisäksi nollatulos, jipii !!! Sen verran kovia menijöitä oli mukana että tuolla vauhdilla sijoittui sijalle 13/63. Tavoite tuli siis saavutettua ja viimeiselle radalle lähdettiin vain nauttimaan. Tein rataantutustumisen jälkeen useita korjauksia ratasuunnitelmaani ja sehän ei tunnetusti ole kovinkaan viisasta. Radalta tuli hylky mutta tuo yksi jälkeenpäin muuttamani kohta meni hienosti. Ja koska päivästä jäi uskomattoman hieno fiilis niin en viitsi lukijoidenkaan tunnelmia pilata vaan julkaisen radasta ainoastaan tuon onnistuneen osuuden :D
 
 
 
 
 

 

 
Mahtava koira mahtava projekti ! Kiitos Varjo, kiitos Harri ! Sain kokea jotain mitä en ehkä koskaan enää tule kokemaan. Mieli on haikea mutta onnellinen ! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin :)


maanantai 1. huhtikuuta 2013

PÄÄSIÄINEN

Pääsiäinen vietettiin ulkoilun merkeissä. Pakattiin makkarat reppuun ja patikoitiin Kyynärön laavulle. Lunta on metsässä vielä sen verran että välillä olisi lumikengät ollut tarpeen mutta jotenkuten matkasta selvittiin. Maistui makkara hyvälle kun oli ensin vähän hikoillut :) Paluumatkalla tuli tehtyä vielä parin kilometrin "pummi", joten lämmin sauna ja pari rentouttavaa oli paikallaan kotiin päästyämme.

Auringonottaja laavulla




Aku piti "kuvitellut tunkeilijat" loitolla ...

  

... ja Roope vahti makkaroita.


 
eikös ne ole jo jäähtyny tarpeeks ?!

torstai 28. maaliskuuta 2013

PAREMPIA UUTISIA

Pitkästä aikaa hieman parempia kuulumisia :)
Käytiin Akun kanssa kontrollikäynnillä eläinlääkärissä ja palaute oli melko hyvä.
Eli niinkuin hierojakin oli jo todennut olkapäänalueen ongelmat oli saatu kuntoon
ja rannekkin paljon paremmassa kunnossa. Hoito-ohjeet on saatu ja liikkumista EI SAA
LOPETTAA. Hieman täytyy kuulemma määriä ja tehoja tiputtaa mutta jos jalka kestää
ilman suurempia kipuiluja niin kisaaminenkin on mahdollista, ainakin hieman kevyemmissä lajeissa.

Tiistaina oli pohjois-hämeen kennelpiirin vuosikokous jossa jaettiin vuoden 2012 piirinmestareille pokaalit.
Yhdessä pokaalissa luki:





Ja koko pokaali oli tämän näköinen. Tarvii keksiä parempi sijoituspaikka kun ei mahdu takanreunalle :)
Ensivuonna saadaan sitten ilmeisesti samanlainen (2013 mestaruudesta).





Ja kolmantena asiana samaan päivitykseen. Googlen tilaston mukaan blogin lukijakäynnit ylitti juuri 10000 käynnin rajapyykin. Lukijakunta on tainnut hiukan laajentua alkuperäisestä :)

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

PIIRINMESTARIN JÄÄHYVÄISET

Kun ei hierojalta ja lääkäriltä ihan ehdotonta kilpailukieltoa saatu  niin päätettiin käydä jättämässä jäähyväiset vetohiihtouralle Pohjois-Hämeen piirinmestaruuskisoissa Kyötikkälässä. Hieman taisi takaraivossa kummitella tuo viimeisen kisan haikeus, siihen malliin ainakin ladattiin heti lähdöstä liikkeelle.


Eka kierros mentiin ehkä parasta vauhtia ikinä. Hiihtäjä innostu heittämään "loikalle" heti ensimmäisissä nousuissa ja kun tänä vuonna taas kierrettiin tuolta notkon kautta niin kyllähän se sitten kostautui :)
Toisella kierroksella kun koira alkoi vetää henkeä niin hiihtäjällä alkoi silmissä sumenemaan.
Päässä takoi vaan että viimeinen kisa maaliin on selvittävä !



Ja kyllähän sitä maaliin tultiin mutta koville otti. Ei ollut oksennus kaukana, kovaa leikkiä :)



Akulla helpotti vähän nopeammin, hiihtäjän palautuminen otti aikansa.


P-Hämeen kennelpiirin alueella ei edelleenkään ole muita lähtöviivalle uskaltavia avoimen luokan hiihtäjiä joten viimevuosien tapaan jouduimme pokkaamaan piirinmestaruuden "ylivoimaisina voittajina" :D




Päivän paras palkinto oli kuitenkin se että Akun jalka ei kipeytynyt samalla tavalla kuin kaksiviikkoa sitten.
Selvää on että 10km kilpahiihtoa se ei tule kestämään mutta hieman kevyempiä lajeja silmälläpitäen näyttää ihan toiveikkaalta. Nyt otetaan pari viikkoa rentoa ja katsotaan sitten missä mennään.


tiistai 26. helmikuuta 2013

TUOMIOPÄIVÄ

Eihän siinä näin pitänyt käydä ! Syksyllä kun kuntokärpänen puraisi ohjaajaakin alettiin lisätä lenkkiä ja tehtiin välinehankintoja silmälläpitäen maaliskuun SM-vetohiihtoja. Painokin siinä pääsi putoomaan niin koiralta kuin ohjaajalta ja fiilis oli korkealla. Siinä sivussa kivuttiin agissakin kolmoseen ja kevään viestikokeita oli alettu rustaileen kalenteriin.

No, eilisen lääkäri käynnin jälkeen ei hymyilytä enää yhtään. Ei huvita selailla kilpailukalenteria, eikä voidella suksia. Tuomio oli varsin tyly = oikeassa ranteessa nivelrikko !

Siitä huolimatta meno halut on ollu kovat ja ilmeisesti tästä johtuen lavan ja olkapään lihakset ovat alkaneet oireilemaan, säännöllisestä hieronnasta huolimatta. Mistä tuo nivelrikko on saanut alkunsa, sitä ei kai kukaan pysty selvittämään. Käyttö on ollut kovaa ja kaatumisia ja kolareitakin on matkanvarrelle mahtunut, vai onko kuitenkin valuvika ? Näin maallikkonakin kyllä näki että oikean ja vasemman ranteen kuvissa oli eroa mutta vieläkään en oikein pysty hyväksymään että se yksistään aiheuttaisi nuo lihaskivut.

Lääkärin ohje oli että harrastuksia täytyisi keventää ja suositteli uuden pennun hankintaa. Ei tuntunut hyviltä vaihtoehdoilta eilen eikä vielä tänäänkään. Eihän tällaista koiraa voi alle 5 vuotiaana eläkkeelle siirtää, juoksuhalut kun on edelleen kovat oli kipuja tai ei. Katotaan saadaanko lääkityksestä apuja ja kevennetään toimintaa vähitellen tarpeen mukaan.

10.3.-13 piirinmestaruuskisat on edelleen kalenterissa. Onko ne hiihtouran jäähyväiset, aika näyttää mutta kaikkemme annamme. Sen jälkeen katotaan onko meistä enää agi radalle tai viestimetsään. Jälkeä me ajamme vaikka kolmella jalalla, per..le !!!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

HÄMEENLINNA 23.2.2013

Lauantaina käytiin testaamassa päivän kunto Hämeenlinnan Parolassa järjestetyissä vetohiihtokisoissa.
Koiria oli kaikenkaikkiaan 54 ja meidänkin sarjassa (MB 7,5km) 8 kappaletta. Koko osallistuminen oli pitkään kysymysmerkki koska Akulla on ollut jotain merkillistä tassu ongelmaa. Tiistain viimeistelyharjoituksen jälkeen oikea etutassu oli todella kipeä, aina asentoa vaihtaessa ulvoi kivusta. Keskiviikko iltana Aku kuitekin jo haastoi Roopea painimaan eikä kivusta ollut enää tietoakaan ?
Lauantai aamuna ei ollut havaittavissa minkäänlaista ontumista ja saatiin kilpailun tuomarilta lähtölupa.

Viimevuonna samassa kisassa keskeytettiin ekan 5km jälkeen eli nyt oli tavoitteeksi asetettu maaliin pääsy.
Aikatavoitteeksi asetin alle 1min/km tappion voittajalle. Starttasimme numerolla 52 joten latupohja oli jo melko pehmeässä kunnossa, eli töitä jouduttiin tekemään hartiavoimin. Parolan latu kun on erittäin vaativa etenkin koirille mutta muutaman kiperän nousun myötä myös hiihtäjille. 


Alamäki osuudella hiihtäjä saa vetää henkeä.


Matka oli raskas ja keskeytyskin käväisi mielessä mutta hampaat irvessä taisteltiin maaliin asti.
Tälläkertaa myös toinen tavoite täyttyi, hävittiin voittajalle karvan alle 5min loppusijoituksen ollessa 5/8.
Hiukan jäi hampaankoloon kun hävittiin nelossijaan ainoastaan 3 sekunttia, olis kai sen jostain voinut puristaa.

Maalissa Akun jalka oli jälleen kipeä ja kun päästiin pari tuntia myöhemmin kotiin ei jalalla pystynyt enää astumaan ilman sydäntä riipovaa ulvontaa :(
Tällähetkellä jalka on taas siinä kunnossa että koiraa joutuu toppuutteleen ettei riehuisi liikaa ???

Huomenna maanantaina päästään kuvauksiin, toivottavasti kivulle löytyy joku järkevä syy. Kahden viikon päästä kun pitäisi puolustaa viimevuotista piirinmestaruutta Kangasalan Kyötikkälässä. Haaveissa olleet SM-kisat joudutaan tältävuodelta jättämään väliin, ei tuolla jalalla kannata Joensuuhun asti lähteä leikkimään.

maanantai 18. helmikuuta 2013

HÖLMÖLÄISTEN HAUSKANPITOA

Sunnuntaina saatiin vieraaksi pari yllytyshullua koiraharrastajaa eli Suski ja Laura. Likat lupautui tulemaan Lempäälään ennenkuin ymmärsivät kysyä päivän ohjelmasta mitään :)
No sitä saa mitä tilaa eli tarjolla oli jotain tuttua ja jotain todella uutta.
Laura kerran ohimennen mainitsi ettei ole koskaan kokeillut agilityä ja Suski ei ole koskaan kehuskellut hiihtotaidoillaan niin päivän ohjelma oli sillä selvä. Ensin aloitettiin Lempäälän Best In Areenalla agility treeneillä.

Suski ja Pihka näytti mallia ...





.. Laura ja Pertti teki perässä

                                     


Laura ja Paula samassa koitoksessa

                                    


Agin jälkeen pidettiin ruokatauko ja samalla käytiin koirapitoista keskustelua. Kovasti siinä sukutauluja ja testituloksia tutkittiin, mitähän likat mahtaa suunnitella ?!

Ruokailun jälkeen suunnattiin Peltolammin koirahiihtoladulle. Ensin tietysti testattiin Suskin hiihtotaito pienellä (2,3km) veryttelylenkillä ilman koiraa ja sitten mentiin suoraan asiaan ...


Laura ja Paula näytti mallia




Suski ja Pihka perässä




ja niin paljon Suski lajista innostu että piti päästä kokeilemaan vielä Pertinkin kanssa :)




Täytyy kyllä nostaa hattua likoille niin kovalla asenteella heittäytyivät kokeilemaan uusia lajeja. Ja mikä hienointa, koirilla näytti olevan pirun hauskaa :D

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

PAKKOLEPOA JA AGI TRILLERI

Hiihto innostus meni viimeviikolla ilmeisesti vähän yli ? Torstain treenien jälkeen kun oli kaksi ontuvaa koiraa. Roopellahan tuo on ihan normaalia mutta nyt ontui myös Aku. Kun molemmat ontui vielä lauantainakin niin tein pikahälyytyksen hierojalle. Monika kävi sunnuntaina tarkastamassa poikien kunnon ja hieroi paikat vetreiksi. Onneksi selvittiin hieronnalla, hiukan jo ehdin säikähtää onko jotain oikeesti rikki. Luvattiin Monikalle ottaa muutama päivä ihan hissukseen ja siitähän se idea sitten lähti :) Maanantaina oli nimittäin viimeinen ilmo päivä 3.2.-13 Lempäälän agi kisoihin. En ollut meinannut osallistua kun Aku on ollut hieman jäykkänä tuosta hiihtämisestä mutta nyt kun tuli pakollinen lepo niin ehkä agikin voisi kulkea. Tänään sitten mentiin viikon huilailun jälkeen kisaamaan ja siitähän tuli melkoinen jännitys näytelmä :) A-radalla vauhti ei ollut ihan parhaimmillaan mutta työskentely oli varmaa ja hyvällä tsempillä vedettiin maaliin asti, jes nolla. Koira autoon ja takaisin halliin jossa ensimmäinen tuttu kysyi että mistä tuli vitonen ? TÄH ! Emmä mitään virhettä huomannu, onneks ei tullu tuuletettua kovin näkyvästi :) Pienen selvittelyn jälkeen sain kuulla että pituuden viimeinen palikka oli kaatunut :( Täytyy sanoa ettei ollu kovin hyvä fiilis. Hetken kun olin jo kuvitellut että nyt se kolmosiin nousu tapahtuu. No eihän siinä auttanut kun ruveta kokoomaan itseään B-radalle, uutta yritystä sisään. B-radan tutustumisessa päätin elää vähän riskillä ja vaihdoin pari valssi kohtaa persjätöiksi, jos sillä sais vähän lisää vauhtia. Taas homma sujui hienosti. Tuomari Kari Jalonen oli tehnyt molemmille radoille ärsyttävät kiihdytykset puomille, ei hyvä juttu meille. Tällä kertaa kuitenkin ohjaajan jalka liikui sen verran rivakkaan että kontaktit hoidettiin kunnialla molemmissa päissä. Nyt uskalsi jo hieman tuulettaa, ei varmaan tullu virheitä ja vauhtikin oli sitä luokkaa että pakko mennä alle. Taas koira autoon ja takaisin halliin seuraamaan miten muut koirakot hoitaa osuutensa. Pitkään oltiin tuloslistalla kolmantena mutta viimeinen koirakko tiputti meidät neljänneksi. Ajattelin ettei sen niin väliä vaikkei palkinnoille päästä saadaan kuitenkin se serti. Kävin siinä ostamassa juhla kahvit ja samalla kiitin entistä kouluttajaa Annia. Anni siinä sitten kysäisi että oliko tarpeeksi koiria ? Siis täh ? Selitti sitten että kakkosessa tarvii olla tietty määrä koiria (epäili että 20) jotta neljänneksi jääneen nolla lasketaan nousunollaksi. Siis mitä, eihän tää nyt näin voi mennä :( Ei maistunu kahvi enää ! Koiria oli ilmoittautunut 22 mutta nousiko edelliseltä radalta joku jo kolmosiin ja oliko peruutuksia ?! Hävittiin kolmoselle 0,09 sekunttia ja jos nyt joku tulee sanoon että koiria oli vain 19, teidän nollaa ei noteerata niin todennäköisesti tossut lentää hallin seinästä läpi :) Mites siinä sitten kävi ... ... tarina jatkuu. Tässä ystävällisen katsojan kuvaama video Vieläkin oli hiukan tuollaista pomppimista tuo Akun meno mutta etenemisnopeus silti 4,02 m/s, tähän täytyy olla tyytyväinen :) Ja jottei arvon lukijat menetä täysin hermojaan ja tee hätäisiä johtopäätöksiä niin päästän teidät piinasta = TULIHAN SE SERTI !!! Koiria oli 22 kpl,ainakin niin lukee papereissa :D

maanantai 14. tammikuuta 2013

KYLLÄPÄ OLI "HAPOKASTA"

Viimevuodesta innostuneena osallistuttiin taas Lapinlahden sprintti kisoihin 13.1.-13.
Tänävuonna kisat järjestettiin SPKL:n (tulevien) sääntöjen mukaan joten sarjoja oli kaikkiaan 4.
Meidän sarjassa miehet B oli seitsemän osallistujaa joten saimme hiihtää myös välierät. Muissa sarjoissa oli niin vähän (3-4) osallistujia että niissä kaikki hiihtäjät meni aika-ajoista suoraan finaaliin.

Kovaa meni kisakaverit heti aika-ajosta lähtien. Yksi malikka sähläsi sen verran lähdössä että hävisi meille hieman :) Näin ollen päästiin toiseen välierään jossa oli vain kolme koirakkoa joista kaksi parasta finaaliin.

Välierässä edellä lähteneet sakemannit jäi hetkeksi vilkuilemaan toisiaan jolloin paineltiin Akun kanssa röyhkeästi rinnalle ja päästiinkin toisesta ohi. Toista Aku vähän nappas takapuolesta kun meinas olla vähän ahdasta :) Kovaa taisteltiin mutta n. 300m ennen maalia tuo ohittamamme saku tuli väkisin ohi. Niin oli hiihtäjän reidet hapoilla ettei pystynyt enää vastaamaan tuohon kaverin loppurykäisyyn.

Hauskaa kuitenkin oli ja hiihtokin paranee koko ajan. Jos kelit suosii ja pysytään terveenä niin ihan hyvä kausi voi olla tulossa.