Kesä alkaa olla takanapäin ja syksyn synkkyys painaa päälle. Oli aika outo kesä kun ei ollut oikein mitään tavoitteita harrastusten osalta. Treenailtiin kevyesti ja kuntoa pidettiin yllä lähinnä uimalla ja rauhallisilla lenkeillä.
Akun osalta syksyyn oli ladattu pientä odotusta parin jälkikokeen verran mutta niin vain taitaa jälleen käydä ettei onni ole tuolla kaverilla taaskaan matkassa. Ensin meni haju ??? tai jotain kun ei löydy keppejä jäljeltä sitten millään. Lisäksi janalla alettiin ajamaan jäljen yli ?! Tuohon kun vielä lisätään se alkukesän eksyminen Hämeenkyrössä niin väkisinkin tulee mieleen ettei vaan se toukokuussa otettu rokote (nenän kautta) vaikuta sittenkin koiran hajuaistiin ???
No nyt ollaan pidetty kolme viikkoa taukoa jäljeltä ja toivotaan että pieni rauhoitus palauttaisi aistit (ainahan voi toivoa) :) Tietystihän vastoinkäymiset eivät tähän loppuneet vaan viime viikonloppuna Pellelle kävi pieni vahinko jonka seurauksena tuli pojille tappelu. Tämän rytäkän johdosta Akulla taas hammas vaurio ja niska aivan jökissä. Käytiin maanantaina tottis kentällä toteamassa ettei kapulan pitäminen tunnu enää kovin mukavalta ja koko kesän varjeltu hyvä vire oli vain haalennut muisto ohjaajan päivä unissa.
Näillä siis mennään kohti viikonlopun rotumestiksiä :) Hierojalle saatiin täksi illaksi aika joten jos sieltä edes pientä apua syksyn synkkyyteen.
Pellen kanssa käytiin katsastamassa onko koiruuden luusto kunnossa. Kennelliiton tarkkasilmät arvottivat selän ja kyynäret puhtaiksi mutta lonkissa olivat jotain pientä näkevinään eli niistä B.
Iltojen hieman viiletessä vaihdettiin lenkkikengät polkupyörään sillä seurauksella että anturat kuoriutu ja pari tikkua puusillasta jäi etuvarpaisiin. Sen verran teki kipeää ettei perjantaina tarvinut käydä minkään näkösellä lenkillä. Jos jotain positiivista haluaa tuosta hakea niin voidaan rehellisesti sanoa että meni lujaa :)
