TEHOTREENIÄ JA YKSINOLO HARJOITTEITA

Ohjaajan "pentuloma" jatkuu vielä tämän viikon joten on ollut hyvää aikaa pistää koirat koetukselle :)

Pennun kanssa on jatkettu yksinolon harjoittelua. Viime viikon "kauppareissut" on venytetty 3-4 tuntisiksi yksinoloiksi. Tämä on tiennyt sitä että vanhemmat karvaturvat ovat jääneet ilman aamuruokaa ja joutuneet paiskimaan töitä ansaitakseen ruokansa kentällä.

Viime viikonlopun toilailujen jälkeen Akun kanssa on keskitytty todenteolla tuohon keskittymisen katoamiseen kesken suorituksen. Ilman häiriötä homma jo alkoi melko hyvin pelittää mutta kun torstaina saatiin vähän häiriötekijöitä mukaan niin alkoi taas toiminnan taso hieman laskea.
Hyvänä juttuna täytyy pitää kuitenkin sitä että löysin keinon puuttua Akun tekemiseen kuormittamatta kuitenkaan koiraa liikaa. Nyt vaan vaatimustaso riittävän korkeana ja muistetaan muuten pitää kunnolla hauskaa.

Roope oli kahtena ekana päivänä aivan liekeissä tehden voittajan tottiskaaviot ilman estenoutoa ja madalletulla hypyllä. Kolmantena päivänä alkoi vanhuksella jo kintuissa painaa joten kevennettiin ohjelmaa ja pidettiin enempi hauskaa.

Torstaina Aku sai ajaa tottiksen päälle vielä noin 1km jäljen. Jana meni hienosti, nosti jäljen hyvin ja oikeaan suuntaan. Eka ja todennäköisesti neljäs keppi jäi nostamatta mutta muuten varsin pätevän oloista työskentelyä. Pääpaino tässä treenissä oli janatyöskentelyssä ja kulmissa joten siinämielessä onnistunut treeni. Seuraavaksi täytynee taas vahvistaa noita keppejä niin ettei niitä jäisi enää metsään.

Ja jotta tasapuolisuus laumassa säilyisi niin ei pentukaan ruokaansa ihan ilmaiseksi ole saanut.
Tälläisen kulman takana piileskeli torstain päiväruoka :)

HYLÄTTY TOTTELEMATTOMUUDEN VUOKSI

Lauantaina 28.9.-13 kisailtiin hoffien PK-mestaruuksista Siilinjärvellä.
Akun kanssa osallistuttiin JK3 luokkaan, päälimmäisenä tavoitteena koulutustunnuksen saaminen.

Jälkikoirakot aloittivat urakkansa maastolla ja meille arpa toi jäljen numero 1.
Aku lähti janalta hyvin, nosti jäljen hieman oikealle koukkaamalla mutta korjasi välittömästi vasemmalle. Ajoi jälkeä erittäin hyvin ja innokkaasti. Jopa piikki kulmat oli selvästi havaittavissa.
Keppejä nousi 5 eli yksi jäi johonkin matkalle, muuten oikein hyvä suoritus.

Pienen huilin jälkeen oli vuorossa esineruutu. Monen näköisiä ruutuja on tullut vastaan mutta tämä vei kyllä voiton kaikista. Kivikkoinen ylärinne jossa koira ei kertakaikkiaan voinut liikkua vauhdilla.
Onneksi hoffi ei ole mikään "pääkkö" säntäilijä, muuten olisi voinut käydä pahastikkin. Aku sai kaivettua kivikoiden kätköistä kaksi esinettä ennen ajan umpeutumista. Olosuhteet huomioiden olin tähän varsin tyytyväinen vaikka työskentelypisteet jäivätkin melko alhaisiksi.

Viimeisenä vuorossa sitten tottis. Koira näytti jo melko väsyneeltä ja yritin vähän herätellä kaveria kentän ulkopuolella. Tai siis eihän se oikeastaan mikään kenttä ollut, laskettelurinteen ala-asema.
Aku näytti jo hieman piristyvän mutta pitkä istutus tuomarin räpeltäessä papereitaan lässäytti koiran vireen taas totaalisesti. Seuraaminen oli taas kaameaa sontaa. Pieniä heräämisiä siellä täällä ja sitten taas totaalisia nukahduksia ja ruohon haistelua. Liikkeet meni oikein mutta hitaasti, luoksetulot ihan ok. Tasamaa nouto ok, hyppynoudossa pureskeli kapulaa ja sitten se päivän lopullinen niitti.
Estenoudon luovutuksessa tiputti kapulan ohjaajan jalkoihin ja alkoi haistella taas ruohoa. Nostin kapulan kun oli ihan jaloissa ja käskytin koiraa sivulle, ei reaktiota. Käskytin uudestaan, koira meni maahan. Mielessä kävi palauttaa kapula telineeseen ja jatkaa eteenmenolla mutta tuomari käski antaa kolmannen sivulle käskyn. Kolmannella sivulle käskyllä Aku rupes ihmetteleen että mihinkäs se kapula oikein hävis, eikä edelleenkään siirtynyt perusasentoon. Tuomari tulkitsi tämän tottelemattomuudeksi ja ilmoitti hylkäävänsä meidän koko suorituksen :(

Kaikkea on tullut koettua mutta olihan tuo taas yksi pohjanoteeraus. Jos nyt oikein yltiöpositiivisesti haluaa asioita ajatella niin nyt on kaksi kolmosen jälki koetta takana. Toinen kosahti maastoon toinen tottikseen eli molemmat on teoriassa mahdollisia kunhan saa onnistumiset osuun samalle päivälle :)

LAUMA KASVAA

Tässä se nyt sitten on. Pitkän pyörittelyn ja pähkäilyn tulos, perjantaina kotiutunut ...

Dubion Oppfinnar-Jocke "Pelle Peloton"

Rohkeasti penneli yrittää sopeutua laumaan ...

... vaikka pojat ei vielä ihan iholle asti päästäkkään.

Juoksijaa musta toivotaan joten täytyy heti alkaa treenaan :)

Toki täytyy myös muistaa levätä hyvin että jaksaa !



 

KOVAA YRITYSTÄ JA PUOLI ÄMPÄRIÄ PUOLUKKAA

LA 14.9.-13 JK3 koe Harjavallassa alkoi Akun osalta tottiksella. Harjavallan kentän ylipitkä aamukasteesta märkä nurmi oli taas niin hyvän hajunen että seuraamisen sijaan kuljettiin pääasiallisesti nenä maassa. Sen verran heräili vauhdinvaihdoista ja henkilöryhmässä annetusta ylimääräisestä käskystä että vaikka seuraaminen menikin puutteelliseksi niin muut liikesarjat suoritettiin suht oikein. Näin ollen tottiksen (76) jälkeen oltiin vielä vahvasti tulos vauhdissa.
Ohjaajakin sai tuomarilta erikoismaininnan (antaa koiralle hyvin tilaa eikä hermostu). Jokainen sitten itse päättäköön kuuluko tuo sarjaan positiivinenkehu ?

Esineruutu perään ja sieltä 2 esinettä hienosti käteen tuotuna. Kolmas esine jäi vasempaan etukulmaan noin 3m lähetys viivasta. Paljon siinä pyörittiin muttei vaan noussut :(

Viimeisenä vuorossa jälki. Jälki lähti aivan janan takarajalta ylärinteestä. Viisto vastatuuli toi jäljen hajun Akun nenään jo puolessa matkassa ja tästä aiheutui niin selkeä oikaisu yritys että tuomari käski takaisin janalle. Uusi lähetys ja nyt päästiin päätyyn asti ja jälkikin otettiin oikeaan suuntaan.
Eka keppi heti 50m lähdöstä jes! Sitten mentiin todella pitkään ilman keppiä ja ohjaaja oli aivan varma että nyt on ainakin kakkos keppi jääny nostamatta. Hetkenpäästä tuli lopullinen niitti. Edessä näkyi sininen muoviämpäri ja suunta oli suoraan kohti :( Aku paineli suoraan ämpärille ja kurkkas sisään, hei puolillaan puolukoita :) Hieman kauempana näkyi joukko ihmisiä laavulla joten palattiin takaisin ykköskepin löytöpaikkaan. Useammasta yrityksestä huolimatta ei saatu enää luotettavasti kiinni oikeasta jäljestä. Ja kun vielä kaiken lisäksi nämä nähdyt ihmiset ei selvästikkään olleet marjastajia vaan alkaneesta paukkeesta päätellen metsästäjiä katsoimme parhaaksi poistua paikalta :)

Jälkikaavion tarkastuksen jälkeen tuli todettua ettei kakkoskeppi ollut jäänyt välistä vaan jäljentekijä oli tehnyt melko "killeri" jäljen. Ykkös ja kakkos kepin väli oli kilometri ! 5 viimeistä keppiä olisi ollut viimeisellä 450 metrillä :)

Tälläista oli harrastaminen siis tällä kertaa, ei muuta kuin leuka pystyssä kohti uusia pettymyksiä !

ODOTTELUA

Taas haisi isännän ja emännän vaatteet ihan ihmeellisiltä ? Ja jotain outoja ne kokoajan vaan puheleekin, laskee jotain päiviä ja arvuuttelee kuka hyppää Lempäälän junaan ???
Aitaakin ne on alkanu rakentaa pihaan ja sisällekkin on joku häkki suunnitteilla.


Tämmösiä kuvia löyty tänään kamerasta ...

 

20.9.-13 kuulemma nähdään sitten mistä on kyse, kyllä odottavan aika on pitkä :)

PAPPA

Roopesta tuli keskiviikkona pappa kun "Jane" (Karoonan Saana) pyöräytti mailmaan 5 pientä hoffin poikasta. 3 poikaa ja 2 tyttöä. Tytöille ja yhdelle pojalle on jo kuulemma tulevat kodit katsottuna mutta kaksi poikaa siis vielä vapaana. Nyt jos kaipaa aktiivista hoffiurosta niin kannattaa olla nopea :)

Itse olen joutunut käymään melkoista henkistä painia tulevan pentu valinnan kanssa mutta ei auta, elämässä on tehtävä valintoja. Välillä ne on vaikeita ja voi vain toivoa että tehty päätös ei jälkeenpäin kaduta. Ja vaikka pyrinkin aina omiin ratkaisuihin niin ainahan sitä toivoo että myös ystävät voisivat ne ymmärtää ja hyväksyä :)

Eli Roopen "pennunpentua" ei ole meille kotiutumassa vaan seuraava koira on kokonaan eri rotua.


Akun kanssa on treenailtu jälkeä ja tietysti vähän tottista. Kisakalenterin mukaan ollaan menossa 14.9 Harjavaltaan ja 28.9 Siilinjärvelle. Katsotaan miten äijien käy :)

KISA VIRITTELYÄ

Akun alkukesän viestikokeet kun meni mönkään jo maasto-osuuksilla niin täytyi käydä hakemassa vähän kisatuntumaa jälkikokeen muodossa. Tuo JK2 koulutustunnushan saavutettiin jo viime syksynä mutta kun se oli "vain" kakkostulos niin käytimme sääntöjen sallimaa mahdollisuutta olla "höntyilemättä" kolmosluokkaan koska sen liikkeitä emme ole ehtineet vielä harjoitella.

Ja hyvä näin sillä ei ne kakkosenkaan koukerot ole näköjään ihan kisavalmiita :)
Tosin tuota vähän ounastelinkin koska Aku ottaa noista epäonnistumisista aina vähän itseensä ja itseluottamuksen vahvistus ottaa aina aikansa.

Aamu aloitettiin jäljellä. Kyröskosken maastohan on aakeeta laakeeta kangasta joka on ohjaajalle erittäin miellyttävää mutta koiralle, jota ei ole opetettu pellolla, melko haastavaa koska jälkeä täytyy ajaa tosi tarkasti nenä maassa. Janalta lähdettiin vauhdikkaasti, tuomarin mielestä jopa vähän liiankin kovaa, nappasi jäljen hieman oikaisemalla vasemmalle mutta kääntyikin sitten yllättäen ajamaan sitä oikealle = takajäljelle. Koira ympäri ja vauhdilla toiseen suuntaan. Akulle maasto oli tosiaan sen verran haastava että alun pienen kaahauksen jälkeen vauhti tasoittui "ihan kävelyksi" :)

Yksi keppi jäi maastoon. Vahva epäilys on että se olisi ollut ykkös keppi ?! Tai sitten jäljentekijä oli unohtanut sen :) Ajoin nimittäin alun vielä toiseen kertaan kun aikaa oli mutta ei sieltä edelleenkään keppiä löytynyt. Yksi kulma ajettiin reippaasti yli ja siitä seurasi Akumainen "valtava" korjaus lenkki. Se on mielenkiintoinen tunne kun huomaa ettei olla enää jäljellä ja Aku lähtee hakemaan uudestaan itseään jäljelle. Yleensä korjaus "laatikko" on noin 30m suuntaansa :)

Jos jälki osuus luokitellaan arvosanalla 8½ niin seuraavaksi vuorossa olleesta esineruudusta ei voi sitten antaa kun korkeintaan 4+. Plussa tulee siitä kun 5 minuutin tuloksettoman ruudussa haahuilun jälkeen jalomielinen tuomari käski ratamestaria näyttämään yhden lähiesineen jonka Aku sitten sai hakea ja saimme "hyvän mielen" onnistuneesta suorituksesta :D

Päivän päättävä tottis osuus tarjoilikin sitten taas riemun ja epätoivon sillisalaatin.
Seuraaminen oli Akun mittapuun mukaan ihan ok suorittamista. Pysähdykset ja nopeuden vaihtelut meni erittäin hyvin, etäisyys ohjaajaan vaihtelee ja etenkin käännöksissä ja henkilöryhmässä tarkkaavaisuus hajoilee. Onnistumisen riemua koettiin jäävissä liikkeissä. Kaikissa jäävissä oikeat asennot :) Nopeuttahan niissä ei voi kehua mutta varsinkin tuo istuminen on tuottanut treeneissä suuria vaikeuksia. Luoksetulo oli lähes täydellinen, perusasento jäi aavistuksen vinoksi.

No ilo muuttui hyvin nopeasti epätoivoon kun siirryttiin noutoihin. Tasamaa noudossa lähti käskystä kapulalle mutta ei halunnut parista "melkein" kokeilusta huolimatta ottaa järjestäjän kapulaa suuhunsa ? Sama toistui hyppynoudossa jossa sitten kisaohjeen vastaisesti vähän jo ärähdin koiralle.
Tiedä sitten oliko pienellä nuhtelulla osuutta asiaan vai mistä johtui kun estenoudossa Aku sitten yllättäin esittelikin aivan parasta osaamistaan :)

Eteenlähetys tuotti monelle koirakolle vaikeuksia, niin meillekkin. Irtosi kyllä heti mutta usko ei riittänyt edetä suoraan vaan lähti kaartamaan voimakkaasti kohti paikallamakuu paikkaa ja maahan menoon tarvittiin kaksi käskyä. Paikalla makuu ok mutta istumiseen tarvi taas toisen käskyn.

Kahden noudon ja eteenlähetyksen puutteellisista huolimatta 64 pistettä jättää pienen kipinän siitä että paketti saadaan vielä syksyksi kasaan :D Monen mielestä varmaan aika kovaa toiveajattelua mutta luupäinen ohjaaja on jo parit merkinnät syksyn kisakalenteriin "veistellyt", joten ainakin katsojille on luvassa poskilihasten kipeytymistä :)