VALJAKKOHIIHDON SM 2015 JÄMI

Valjakkohiihdoksi se sitten kuitenkin meni. Lunta ei ollut juuri nimeksikään ja päivä lämpötilat nousi reilusti plussalle. Ratamestari vietti aika monta unetonta yötä ja perjantai iltana tuli osalta kilpailijoista kuraa niskaan ihan huolella. Latukonemiehet pitivät kuitenkin lupauksensa ja taikoivat hiihtokuntoiset ladut lähes tyhjästä. Kaikille kilpailijoille tämä ei valitettavasti kuitenkaan riittänyt vaan osa katsoi ratojen olevan liian haastavia ja jättivät starttaamatta. Toiset tekivät päätöksensä oman pohdinnan seurauksena, toiset taas kaverin antaman väritetyn tiedon perusteella.

Valtaosa kuitenkin uskaltautui radalle ja mestaruudet saatiin ratkottua niin lauantain yksilömatkoilla kuin sunnuntain viesteissäkin.

Pelle aloitti valjakkohiihtouransa suoraan arvokisoista sarjassa naiset C 5km, hiihtäjänä Kaisa Lylynperä. Ja eihän toi nyt niin huono aloitus ollut ollenkaan :)

Parivaljakko nappasi komeasti SM-kultaa kisojen kovimmalla 5km matkan ajalla 9,23min.
Tampereen Vetokoiraseuran naiset näyttivät muille muutenkin kaapin paikan tässä luokassa ottamalla kolmoisvoiton lisäksi myös viidennen sijan. Hyvä tytöt, teidän kanssa on hyvä treenata !


Sunnuntain viestissä Pelle "joutui" hiihtämään minun kanssa miesten C-sarjassa. Joukkue kavereina M55 sarjalaiset Taisto Leppälä (Malinois, Ruutipussi Ilpo) ja Jorma Tuominen (Hovawart, Hayaklause Irokese). Kymen Vetokoiraseuralle ei pärjätty mutta hyvänä kakkosena maaliin ja hopeat kaulaan.

 Omasta ja päätuomarin (Tapio Toivola) mielestä radat olivat riittävän hyvässä kunnossa ja varsinkin radan alkuosa erittäin mielenkiintoinen. Harmi että pois jääntien tuloksena osa sarjoista menetti SM arvon kun hiihtäjä määrät jäi liian pieniksi.

Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi talvea, järjestäköön silloin joku muu paremmat kisat :)

SM-VALJAKKOHIIHTOA VAI JÄLKIMETSÄÄ ?

Kevät tulee kohinalla ja aivan liian aikaisin. Kahden viikon kuluttua pitäisi hiihtää valjakkohiihdon SM-kisoja Jämillä mutta tiukille menee lumitilanne. Kotimetsä alkaa oleen jo jäljestys kunnossa joten saas nähdä kumpaa tehdään ?!




Akun tila vaihtelee ja sitä on tarkkailtava. Välillä on hiihdetty ihan ok ja välillä taas ranne ja lavanseutu kipeytyy. Vauhti ja pohjan kovuus vaikuttaa tähän oleellisesti. Katsotaan jos rannetuista saataisiin apua ongelmaan ja vielä yksi PK-kausi läpikäytyä.



 

 Pelle on hiihtänyt nuoruuden innolla ja osoittanut olevansa varteenotettava vetokoira kunhan vielä saadaan vähän lisää lihasta luitten ympärille. Meinaa silti osallistua SM-kisoihin (naisten C-sarja 5km), hiihtäjänä Kaisa Lylynperä.

 

 Roope nauttii eläkepäivistä päivä kerrallaan meiningillä. Rauhassa mennään mutta silti yli tunnin kestävillä lenkeillä alkaa hengitys vinkumaan ja ahdistamaan. Ihan joka päivä ei aamupissalle viitsi lähteä ja kakka asentokin alkaa oleen ns. seisten mutta palloa pitää saada lussuttaa, ei tarvi heittää :)

Lumen alta alkaa löytyä aarteita eli syksyllä metsään jääneitä esineitä.

Kyllä täällä jo vois jäljestää, eikun kepit esiin :)

Ei mitään kesää mää tykkään talvesta.

Lumessa on paljon mukavampi kieriskellä ja sitä voi syödä.

Vähän meinaa olla paikat jumissa kun on menty niin lujaa ladulla.

 

"Metsuri" työssään. Kun joka päivä kantaa yhden niin on saunapuut ensitalveksikin.

Ehdittiin pitkästä aikaa käydä myös Roopen kasvattajaa Juttaa tapaamassa ja kuulemassa siskosten ja muiden kasvattien kuulumisia. Valitettavasti kaikki siskot ei enää nauti kevättuulista ainakaan niiden alapuolella :(

HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA !

Maanantaina saatiin hiihtokausi avattua ja vielä tiistainakin pientämatkaa pystyi hiihtämään mutta aattona sitten jo pakkasmittari painui yli 20 asteen ja täytyi tyytyä pelkkään lenkkeilyyn ja kelkallavetoon.

 

 

 

 

 

Toivottavasti loppuviikosta pakkanen vähän hellittää niin päästään taas ladullekkin. Tosin on tää lomailu kyllä muutenkin niin hienoo että eiköhän tässä pärjätä :)

Terveiset Rukalta !

NYT SAA TALVI TULLA

Tämän vuotiseen syysmasennuksen torjuntaan löytyi lääke Alavuudelta. Kuuden koiran JK3 koe oli omiaan piristämään pimeyden masentamia jäljestäjiä ja samalla hieno lopetus tälle PK-kaudelle.

Hieno lopetus siinäkin mielessä että tulokseen on keskimäärin mukavampi lopettaa kuin keskeytykseen :) Tavoitellusta ykköstuloksesta jäätiin selvästi mutta kakkostulos saatiin nippanappa puristettua vaikka esineruudusta ei tällä kertaa noussut esineen esinettä :(

Jos keli oli sopiva jäljestämiseen niin esineruudussa tilanne oli päinvastainen. Kuudesta koirasta kolme ei nostanut yhtään esinettä ja kolme vain yhden ? Jäljellä viisi nosti kaikki kepit ja kuudeskin viisi keppiä.

Janakin meni tällä kertaa paljonparemmin kuin edellisissä kokeissa joten jäljen jälkeen oli kasassa jo 168 pistettä. Kun esineruutu meni nollille niin tottiksen tyydyttävä 73 pistettä riitti nostamaan kokonaistuloksen juuri kakkostulokseen 241 pistettä. Sillä irtosi sijoitus 5/6.

Nyt on sitten 2014 PK-kausi paketissa ja aika alkaa haaveilla lumesta ja hiihtokauden alkamisesta.
Jos ei muuten niin jouluksi mennään Rukalle, toivottavasti ei ole liikaa pakkasta :)

Ei löydy niin ei löydy :(

Hitaassa homma hanskassa muualla rakoilee.

Tällä kertaa maltto pysähtyä, toisessa päässä törmäs.

Menohyppy ok, paluussa reilu kosketus.

Kaksikko miettelijäänä, miten tästä ensivuoteen ?
 

ROOPEN SYYSLOMA

 

Roope vietti syysloman 23.-26.10.-14 Pyhämaassa kummityttö Heinin kanssa. Pidennetyn viikonlopun aikana ehti touhuilla kaiken näköistä. Pitkiä kävelylenkkejä, palloleikkejä ja rallytokoa.

Roope oli innoissaan kun sai nauttia yksin kaikesta huomiosta eikä kukaan tullut varastamaan palloa.

 

 

Roope ja Heini

Pihamaalla oli tilaa temmeltää

... ja poseerata

Koulutus käynnissä

Pitkillä metsälenkeillä piti välillä vähän huilata

Hienot maastot Pyhämaassa

selfie :D

Elinikäiset kaverukset jo 11 vuotta !
 

Molemmilla oli tosi kiva syysloma. Toivottavasti nähdään taas pian :) Kiitos T: Roope XD

PALUU ARKEEN

 Viikon "kesäloma" Haminan Kannusjärvellä takana päin ja taas on aika palata arkeen ja aherrukseen.
Univelkaa kavennettu, ulkoiltu, saunottu ja pari kirjaakin tuli luettua ja tietysti myös vähän kisailtua.

Tukikohtana toimi Koskisen tilan Timola
 

Vanha herra porskutti "nuoruuden innolla" niin ettei paremmasta väliä :)

Ja Pelle olis kolunnut pusikoita yötämyöten.

Kolme vuotta sitten samoiltiin samoissa Portimon polun maisemissa. Tarkastakaa vaikka itse 2011 päivitys, ihana viikko.

Eikä loistavia maastoja viitsinyt jättää ihan pelkkään jolkotteluun eli pitihän sitä pienet jana treenit ottaa.

Aku janalla.

Pellekin alkaa jo ymmärtää ettei se jälki lähde ihan nokan edestä.

Melkein kuin veljekset. Ainakin kieli on yhtä iso :D

Valitettavasti paluu arkeen koettiin myös lauantain Hovawarttien PK-mestiksissä. Edellisen viikonlopun piirinmestaruus hopea vaihtui tuloksettomaan mestaruus taistoon. Voimat ei vaan riittäneet kahteen perättäiseen kisarypistykseen ja viikon "lomailuun". Vielä kun aamun arpa heitti meille melko hurjan jälkiosuuden josta koira vielä jotenkuten selviytyi vaikka ohjaajan kunto meinasikin pettää. Tottis kentällä oli täysin väsähtänyt koiruus joka kaiken lisäksi päätti vähän hauskuuttaa yleisöä juoksusta seisomisessa (hiippaili perässä). Jälkeenpäin ajateltuna ainoa pelastus olisi voinut olla TEAM KAROONAN poissaololla loistavat kilpakumppanit ja kannatusjoukot !!!

HOPEE EI OO HÄPEE ...

... edes piirinmestaruuskisoissa ! Lauantaina 13.9.-14 suoritettiin Pohjois-Hämeen Kennelpiirin PK-mestaruuskoe joka oli samalla Tampereen Vetokoiraseuran 60v. juhlakoe.

Jäljelle oli alun perin ilmoittautunut 12 koirakkoa joista kaksi jäi pois jo ennen kisaa. Näin ollen ei tarvinnut suorittaa ilmoitettua 10:n koiran tottelevaisuus karsintaa vaan kaikilla koirakoilla oli mahdollisuus myös maastoon. Tottiksella kuitenkin aloitettiin ja meidät arpa heitti peliin kolmospariin numerolla 5. Ihan parhaimpaamme ei ylletty mutta pienistä ohjaajan ja koiran virheistä huolimatta päivän tuomarilta Kari Santikolta heltisi tulokseen oikeuttavat 73 pistettä. Yksi koirakko jäi alle tuon vaadittavan 70 pisteen ja jättivät leikin sikseen.

Esineruudusta nousi kaksi ensimmäistä esinettä nopeaan tahtiin mutta kolmannen kanssa saatiin tehdä ihan täysi työpäivä. Aku löysi viimeisen esineen juuri ennen kuin viiden minuutin aikaraja tuli täyteen. Tuomari tykkäsi Akun työskentelystä niin ettei piste menetyksiin ollut aihetta.

Viimeisenä vuorossa oli jälki. Arpa heitti meille jälkinumero ykkösen eli ei kun matkaan. Janalla Aku nappasi jäljen hyvissä ajoin jo ilmasta ja lähti melko voimakkaasti oikaisemaan tästä tuli ehkä yllättävänkin kova pistemenetys (6). Ensimmäinen keppi nousi tosi pitkän jäljestyksen jälkeen josta aiheutui ohjaajalle melkoista epävarmuutta, montako keppiä ohitettiin ??!!!

En tiedä jäikö eka mutta kun vihdoin erittäin raskaan maaston koettelemana nousi viimeinen kutos keppi niin taskussa oli viisi keppiä eli yksi puuttui. Mutta niin puuttui muiltakin kilpailijoilta ja toisilta jopa kaikki. Kaikki mitalistit nostivat viisi keppiä ja loppujenlopuksi tuo janan kuuden pisteen menetys kävi tosi kalliiksi. Tai olisihan sen kaksi pistettä jonka hävisimme voittajalle voinut tietysti sieltä tottiskentältäkin raapia :)

No, jokatapauksessa tulos piirinmestaruuskisoista. Ei voi olla kovin pettynyt. Yhteispisteet 248, eli kakkostulos. Vielä jäi parannettavaa !