Arrrrgh...!!!

Jos jäi pari viikkoa sitten Lempäälän agi kisoista hyvä maku hylyistä huolimatta, niin tämän päiväisten Valkeakosken kisojen jälkeen ei voi sanoa samaa. Tulos on sama kaksi hylkyä mutta tapa millä ne tulivat sai ohjaajan raivon partaalle. Tähän asti hienointa Akun tekemisessä on ollut ohjaajan tarkka seuraaminen, nyt siitä ei ollut tietoakaan. Ulkokentän häiriötekijät vei tällä kertaa voiton ja muutenkin suorittaminen oli käsittämätöntä koheltamista. Päivän molemmat radat oli vauhdikkaita ja suht helppoja, tai ainakin piti olla. Eka rata lähti hyvin ja kepeille menokin vielä onnistui, mutta sitten alkoi haparointi. Aku jätti harmittavasti viimeisen kepin kiertämättä, hypyn jälkeen pieni kääntö vasemmalle putkeen (ei kuunnellut ohjausta vaan teki ihme lenkit radan laidalla), runttaus putkeen ja seuraava hyppy, putki, hyppy ihan OK. Sitten keinulla taas pientä haparointia jonka jälkeen pituus ja tiukka käännös hypylle (mitä helv...tiä, koira ei ole taaskaan kuulolla vaan hilppasee pituuden jälkeen ulos radalta ohikulkevan koiran luokse). Voitte kuvitella sitä ukkosta muistuttavaa jylinää mikä lähtee suht kookkaan mies ohjaajan äänipalkeista tässä tilanteessa :) Siinä ei auta koiran muuta kun maastoutua ja toivoa että isäntä muistaa kilpailu sääntöjen kohdan "koiran koskemattomuus". Kaiken hienointa tietysti oli että olimme radan perimmäisessä kulmassa josta maaliin eli kaulapannan hakemiseen oli jonkin verran matkaa. Mini koirathan napataan tässä tilanteessa syliin ja kiiruhdetaan äkkiä nurkan taakse häpeämään. Maxi koiran kanssa päädyin ottamaan BH kokeen omaisen 50 metrin seuraamis kaavion:) Toinen startti ei mennyt yhtään paremmin, vaikka tällä kertaa päästiin jopa maaliin asti. Jo lähdössä Aku pälyili ympärilleen, tuntui olevan kauheasti kaikkea mielenkiintoista radan ulkopuolella. Ekat hypyt kuitenkin ok samoin aa. Mutta sitten taas jotain käsittämätöntä, aa:n jälkeen kiersi seuraavan ihan suoran hypyn niin että este jäi ohjaajan ja koiran väliin. Seuraava hyppy taas ok, kääntö putkeen, hyppy, putki ja keinu taas joten kuten. Nyt pituudella ohjaaja puhalsi jo ennakkoon keuhkot tyhjäksi niin ettei koira uskaltanut lähteä kaartelemaan omiaan. Puomilla hosumista, tassu meinasi livetä mutta saatiin paketti kasaan ja muuri ok jolta tiukka käännös kepeille. Taas meinas lähteä haahuilemaan mutta sain tiukalla ohjauksella käänettyä kepeille. Kepeillä ei maltti riittänyt kun puoliväliin, en jäänyt niitä jauhaan koska hylky oli tullut jo alun hypyllä joten viimeinen putki ja lopun hyppy sarja otettiin muodon vuoksi että päästiin edes kerran maaliin. Raivostuttava laji!!!

Akun agility 7.8.2010

No niin, nyt se on sitten Akun agility ura virallisesti avattu. Niin ja tietysti samalla korkattiin myös ohjaajan agi koettelemukset käyntiin. Suurempia yllätyksiä ei ensikerta tarjonnut. Kaksi starttia, kaksi hylkyä:) Kepit ja keinu oli odotetusti liian haastavia kisatilanteessa, muuten suoriuduimme mielestäni kiitettävästi ensikertalaisiksi. Niin kuin osasin aavistella erilaiset esteet oli Akusta vähän jännittäviä. Varsinkin eka startilla puomi ei Akun mielestä ollut ollenkaan samanlainen kuin treeneissä, keinut oli ihan kamalia ja keppejä ei vaan maltettu kisajännitykseltä suorittaa ihan oikein. Lisäksi kun ohjaajakin vielä innoissaan ohjasi vähän huolimattomasti eikä tukenut koiraa jännissä paikoissa oli tulos mikä oli. Joka tapauksessa kisasta jäi ihan hyvä maku. 1. Ohjaaja muisti suorittaa kaikki esteet oikeassa järjestyksessä 2. Koira seurasi ohjausta, ei karannut radalta eikä jäänyt esteen varjoon makaamaan. Kaikilla koirakoilla nuo edellä mainitut ei toteutunut :) Eli ei muuta kuin pää pystyssä kohti uusia seikkailuja = Valkeakoski 22.8.2010 Tavoitteeksi voisi asettaa vaikka tuloksen saamisen :)