TUOMIOPÄIVÄ

Eihän siinä näin pitänyt käydä ! Syksyllä kun kuntokärpänen puraisi ohjaajaakin alettiin lisätä lenkkiä ja tehtiin välinehankintoja silmälläpitäen maaliskuun SM-vetohiihtoja. Painokin siinä pääsi putoomaan niin koiralta kuin ohjaajalta ja fiilis oli korkealla. Siinä sivussa kivuttiin agissakin kolmoseen ja kevään viestikokeita oli alettu rustaileen kalenteriin.

No, eilisen lääkäri käynnin jälkeen ei hymyilytä enää yhtään. Ei huvita selailla kilpailukalenteria, eikä voidella suksia. Tuomio oli varsin tyly = oikeassa ranteessa nivelrikko !

Siitä huolimatta meno halut on ollu kovat ja ilmeisesti tästä johtuen lavan ja olkapään lihakset ovat alkaneet oireilemaan, säännöllisestä hieronnasta huolimatta. Mistä tuo nivelrikko on saanut alkunsa, sitä ei kai kukaan pysty selvittämään. Käyttö on ollut kovaa ja kaatumisia ja kolareitakin on matkanvarrelle mahtunut, vai onko kuitenkin valuvika ? Näin maallikkonakin kyllä näki että oikean ja vasemman ranteen kuvissa oli eroa mutta vieläkään en oikein pysty hyväksymään että se yksistään aiheuttaisi nuo lihaskivut.

Lääkärin ohje oli että harrastuksia täytyisi keventää ja suositteli uuden pennun hankintaa. Ei tuntunut hyviltä vaihtoehdoilta eilen eikä vielä tänäänkään. Eihän tällaista koiraa voi alle 5 vuotiaana eläkkeelle siirtää, juoksuhalut kun on edelleen kovat oli kipuja tai ei. Katotaan saadaanko lääkityksestä apuja ja kevennetään toimintaa vähitellen tarpeen mukaan.

10.3.-13 piirinmestaruuskisat on edelleen kalenterissa. Onko ne hiihtouran jäähyväiset, aika näyttää mutta kaikkemme annamme. Sen jälkeen katotaan onko meistä enää agi radalle tai viestimetsään. Jälkeä me ajamme vaikka kolmella jalalla, per..le !!!

HÄMEENLINNA 23.2.2013

Lauantaina käytiin testaamassa päivän kunto Hämeenlinnan Parolassa järjestetyissä vetohiihtokisoissa.

Koiria oli kaikenkaikkiaan 54 ja meidänkin sarjassa (MB 7,5km) 8 kappaletta. Koko osallistuminen oli pitkään kysymysmerkki koska Akulla on ollut jotain merkillistä tassu ongelmaa. Tiistain viimeistelyharjoituksen jälkeen oikea etutassu oli todella kipeä, aina asentoa vaihtaessa ulvoi kivusta. Keskiviikko iltana Aku kuitekin jo haastoi Roopea painimaan eikä kivusta ollut enää tietoakaan ?

Lauantai aamuna ei ollut havaittavissa minkäänlaista ontumista ja saatiin kilpailun tuomarilta lähtölupa.

Viimevuonna samassa kisassa keskeytettiin ekan 5km jälkeen eli nyt oli tavoitteeksi asetettu maaliin pääsy.

Aikatavoitteeksi asetin alle 1min/km tappion voittajalle. Starttasimme numerolla 52 joten latupohja oli jo melko pehmeässä kunnossa, eli töitä jouduttiin tekemään hartiavoimin. Parolan latu kun on erittäin vaativa etenkin koirille mutta muutaman kiperän nousun myötä myös hiihtäjille. 

Alamäki osuudella hiihtäjä saa vetää henkeä.



Matka oli raskas ja keskeytyskin käväisi mielessä mutta hampaat irvessä taisteltiin maaliin asti.

Tälläkertaa myös toinen tavoite täyttyi, hävittiin voittajalle karvan alle 5min loppusijoituksen ollessa 5/8.

Hiukan jäi hampaankoloon kun hävittiin nelossijaan ainoastaan 3 sekunttia, olis kai sen jostain voinut puristaa.

Maalissa Akun jalka oli jälleen kipeä ja kun päästiin pari tuntia myöhemmin kotiin ei jalalla pystynyt enää astumaan ilman sydäntä riipovaa ulvontaa :(

Tällähetkellä jalka on taas siinä kunnossa että koiraa joutuu toppuutteleen ettei riehuisi liikaa ???

Huomenna maanantaina päästään kuvauksiin, toivottavasti kivulle löytyy joku järkevä syy. Kahden viikon päästä kun pitäisi puolustaa viimevuotista piirinmestaruutta Kangasalan Kyötikkälässä. Haaveissa olleet SM-kisat joudutaan tältävuodelta jättämään väliin, ei tuolla jalalla kannata Joensuuhun asti lähteä leikkimään.

HÖLMÖLÄISTEN HAUSKANPITOA

Sunnuntaina saatiin vieraaksi pari yllytyshullua koiraharrastajaa eli Suski ja Laura. Likat lupautui tulemaan Lempäälään ennenkuin ymmärsivät kysyä päivän ohjelmasta mitään :)

No sitä saa mitä tilaa eli tarjolla oli jotain tuttua ja jotain todella uutta.

Laura kerran ohimennen mainitsi ettei ole koskaan kokeillut agilityä ja Suski ei ole koskaan kehuskellut hiihtotaidoillaan niin päivän ohjelma oli sillä selvä. Ensin aloitettiin Lempäälän Best In Areenalla agility treeneillä.

Suski ja Pihka näytti mallia ...

.. Laura ja Pertti teki perässä

                                     

Laura ja Paula samassa koitoksessa

                                    

Agin jälkeen pidettiin ruokatauko ja samalla käytiin koirapitoista keskustelua. Kovasti siinä sukutauluja ja testituloksia tutkittiin, mitähän likat mahtaa suunnitella ?!

Ruokailun jälkeen suunnattiin Peltolammin koirahiihtoladulle. Ensin tietysti testattiin Suskin hiihtotaito pienellä (2,3km) veryttelylenkillä ilman koiraa ja sitten mentiin suoraan asiaan ...

Laura ja Paula näytti mallia

Suski ja Pihka perässä

ja niin paljon Suski lajista innostu että piti päästä kokeilemaan vielä Pertinkin kanssa :)



Täytyy kyllä nostaa hattua likoille niin kovalla asenteella heittäytyivät kokeilemaan uusia lajeja. Ja mikä hienointa, koirilla näytti olevan pirun hauskaa :D

PAKKOLEPOA JA AGI TRILLERI

Hiihto innostus meni viimeviikolla ilmeisesti vähän yli ? Torstain treenien jälkeen kun oli kaksi ontuvaa koiraa. Roopellahan tuo on ihan normaalia mutta nyt ontui myös Aku. Kun molemmat ontui vielä lauantainakin niin tein pikahälyytyksen hierojalle. Monika kävi sunnuntaina tarkastamassa poikien kunnon ja hieroi paikat vetreiksi. Onneksi selvittiin hieronnalla, hiukan jo ehdin säikähtää onko jotain oikeesti rikki. Luvattiin Monikalle ottaa muutama päivä ihan hissukseen ja siitähän se idea sitten lähti :) Maanantaina oli nimittäin viimeinen ilmo päivä 3.2.-13 Lempäälän agi kisoihin. En ollut meinannut osallistua kun Aku on ollut hieman jäykkänä tuosta hiihtämisestä mutta nyt kun tuli pakollinen lepo niin ehkä agikin voisi kulkea. Tänään sitten mentiin viikon huilailun jälkeen kisaamaan ja siitähän tuli melkoinen jännitys näytelmä :) A-radalla vauhti ei ollut ihan parhaimmillaan mutta työskentely oli varmaa ja hyvällä tsempillä vedettiin maaliin asti, jes nolla. Koira autoon ja takaisin halliin jossa ensimmäinen tuttu kysyi että mistä tuli vitonen ? TÄH ! Emmä mitään virhettä huomannu, onneks ei tullu tuuletettua kovin näkyvästi :) Pienen selvittelyn jälkeen sain kuulla että pituuden viimeinen palikka oli kaatunut :( Täytyy sanoa ettei ollu kovin hyvä fiilis. Hetken kun olin jo kuvitellut että nyt se kolmosiin nousu tapahtuu. No eihän siinä auttanut kun ruveta kokoomaan itseään B-radalle, uutta yritystä sisään. B-radan tutustumisessa päätin elää vähän riskillä ja vaihdoin pari valssi kohtaa persjätöiksi, jos sillä sais vähän lisää vauhtia. Taas homma sujui hienosti. Tuomari Kari Jalonen oli tehnyt molemmille radoille ärsyttävät kiihdytykset puomille, ei hyvä juttu meille. Tällä kertaa kuitenkin ohjaajan jalka liikui sen verran rivakkaan että kontaktit hoidettiin kunnialla molemmissa päissä. Nyt uskalsi jo hieman tuulettaa, ei varmaan tullu virheitä ja vauhtikin oli sitä luokkaa että pakko mennä alle. Taas koira autoon ja takaisin halliin seuraamaan miten muut koirakot hoitaa osuutensa. Pitkään oltiin tuloslistalla kolmantena mutta viimeinen koirakko tiputti meidät neljänneksi. Ajattelin ettei sen niin väliä vaikkei palkinnoille päästä saadaan kuitenkin se serti. Kävin siinä ostamassa juhla kahvit ja samalla kiitin entistä kouluttajaa Annia. Anni siinä sitten kysäisi että oliko tarpeeksi koiria ? Siis täh ? Selitti sitten että kakkosessa tarvii olla tietty määrä koiria (epäili että 20) jotta neljänneksi jääneen nolla lasketaan nousunollaksi. Siis mitä, eihän tää nyt näin voi mennä :( Ei maistunu kahvi enää ! Koiria oli ilmoittautunut 22 mutta nousiko edelliseltä radalta joku jo kolmosiin ja oliko peruutuksia ?! Hävittiin kolmoselle 0,09 sekunttia ja jos nyt joku tulee sanoon että koiria oli vain 19, teidän nollaa ei noteerata niin todennäköisesti tossut lentää hallin seinästä läpi :) Mites siinä sitten kävi ... ... tarina jatkuu. Tässä ystävällisen katsojan kuvaama video Vieläkin oli hiukan tuollaista pomppimista tuo Akun meno mutta etenemisnopeus silti 4,02 m/s, tähän täytyy olla tyytyväinen :) Ja jottei arvon lukijat menetä täysin hermojaan ja tee hätäisiä johtopäätöksiä niin päästän teidät piinasta = TULIHAN SE SERTI !!! Koiria oli 22 kpl,ainakin niin lukee papereissa :D