AGILITY 16.1.11

Kotikisat ja helpot radat mutta niin vain hylsyt napsahti. Ekalla radalla Aku ei ollut ehkä ihan hereillä/lämmin. Seurasi kyllä ohjausta ihan ok mutta meno oli vähän jähmeää. Puomilta tuli ylösmenossa täpärä kontakti virhe ja renkaalla kosketus jonka tuomari tulkitsi sivusta menoksi ja näin ollen hylky. Toisella radalla oltiin jo hiukan paremmin hereillä mutta nyt ei ohjaajan ja koiran ajatukset olleet ihan samalla aaltopituudella. Toisen putken ulostulon jälkeen Aku haahuili ohi seuraavasta hypystä jonka jälkeen lasketeltiin loppurata pettyneinä maaliin ja taidettiin jättää joku hyppy väliinkin. Kakkos radan osalta täytyy ohjaajan ehkä katsoa hiukan peiliin koska koluttajamme kysyi radan jälkeen "miksi jätit koiran taakse" :) Jos jotain positiivista täytyy hakea niin keinun kanssa ei ole enää vaikeuksia ja A:n kontaktit onnistui molemmilla radoilla. Kepeillä tosin on edelleen huomattavissa epävarmuutta. Täytyy hiukan pohtia pitääkö harjoitteluun tehdä hiukan muutoksi suoritusvarmuuden lisäämiseksi. Seuraavan kerran startataan 5.2.-11.

TALVI, JOULUSUKLAA KONVEHDIT

Tiistaina koirat ekaa päivää joulun jälkeen kaksin kotona ja meno oli sen mukaista. Tiedä sitten oliko eroahdistusta vai palautuiko Akua pentuna vaivannut pöydiltä varastelu mieliin mutta veijari oli aikansa kuluksi päättänyt popsia vähän suklaata. (kuva manipuloitu)

Olkkarin lattialta löytyi särkynyt karkkikulho ja

14 tyhjää Talvi suklaakonvehti paperia.

Nyt jo vähän naurattaa (mahtoi aika kulua hyvin

kun availi kääreitä), mutta töistä tullessa pisti vihaksi

ja toisaalta huoletti saako koira suklaasta jotain oireita.

No mitään oireita ei näytä onneksi tulleen.

Olisikohan Roope vähän auttanut syömisessä :)

HYVÄÄ JOULUA

Vihdoinkin sain pitkäaikaisen haaveen toteutettua, eli piirrätettyä pojista

kuvat ja jopa kehystettyä ne vielä näin jouluksi. Piirtäjänä on toiminut Marianne Kokko, Kotkasta (http://www.freewebs.com/kokkoart).

Hiukan taulun lasi peilaa. mutta ehkä niistä juuri otukset tunnistaa :)

Ikää n.9 viikkoa.

HIIHTOKELEJÄ ODOTELLESSA

Marraskuu on mennyt laiskotellen, hiihtokelejä odotellen ja ensivuotta suunnitellen. Ensin tuli märkää ja pimeetä ja sitten heti kovat pakkaset, joten lenkki ja harrastus kelit ei oo ollu ihan parhaat. Akun kanssa on toki perjantain agi treeneissä käyty ahkeraan ja nyt kun nettiin päivitty tuo ensivuoden agi kalenteri niin täytyihän sitä raapaista omaankin almanakkaan muutama merkintä. Ja kun oikein innostu selaileen kalenteria niin tuli siihen sitten tehtyä merkintöjä vähän enemmänkin (ks. missä nähdään). Muutama kuva pojista sunnuntain pakkaslenkiltä

AKUN BH

Huh, huh joku väittää että työperäiseen stressiin voi sairastua? Tiedä siitä mutta koiran kanssa kilpaillessa sydämmentykytyksiä ainakin ilmenee. Viimeisin näyte saatiin tänään Akun BH-kokeessa kun koira päätti jo tarkistuksessa että mikrosirun lukulaite on mailman pelottavin vekotin. Ei auttanut vaikka käytiin välillä kiertämässä pieni lenkki ja palattiin uudelleen tunnistukseen. Eikä auttanut vaikka tuomari antoi lukulaitteen ohjaajan käytettäväksi. Tässä vaiheessa ohjaajalle alkoi tulla lievä kylmänhiki ja pelko, päästäänkö kokeeseen ollenkaan? Onneksi tuomari oli pitkäpinnainen ja päästi meidät omalle autolle tutustumaan laitteeseen. Ja kun auton häkistä ei karkuun pääse niin tunnistuskin saatiin vihdoin suoritettua:) Kokeeseen osallistui 9 urhoollista koirakkoa, joista 4 oli Hovawart uroksia:) Arpa heitti meille numeron 2, joten paikallamakuullahan se sitten alkoi. Ihmeellisiä otuksia nuo koirat, treeneissä Aku on aina noussut seisomaan n. kahden minuutin kohdalla nyt äijä makas tyytyväisenä koko ajan. Seuraamiset oli mitä sattuu, varsinkin kytkettynä seuraamisessa koira ei ollut oikein hereillä. Henkilöryhmässä joku tuoksui tosi hyvälle, näinpä ollen jouduin vähän koukkaan koiraa mukaan. Liikkeestä istumisessa Aku kyllä pysähtyi heti ja istui mutta valui sitten maahan ja kun käännyin takaisin koiraa kohti nousi jälleen istumaan = liike puutteellinen. No eipä pidetä "hulluja" enempää jännityksessä vaan mennään vihdoin lopputuloksiin. Valitettavasti yksi Hovawart uros ei läpäissyt tottelevaisuus osuutta .... ... meidän onneksemme se ei kuitenkaan ollut Aku :) Kaupunki osuudella ei ongelmia ilmennyt, joten Aku on nyt virallisesti BH Karoonan Samooja.

OHKOLAN SYYSAJOT

Viime kevään koirajuoksu kokeilun innoittamana päätimme osallistua myös syysajoihin. Laji tosin vaihtui koirajuoksusta koirapyöräilyyn:) Osanottajia oli kevään tapaan taas aika kivasti (n.60), tosin onhan eri sarjokin melko monta

8:n koiran valjakko valmistautuu lähtöön.

4:n koiran kärryluokan kakkonen tulossa maaliin.

Juoksuluokan voittaja pinkoi 4,04km yli 20km/h

keskinopudella.

Pyöräluokan voittajan keskinopeus

oli n. 32km/h. Taisi kehua lähtevänsä ensiviikolla

Norjaan MM-kisoihin:) Meidän keskinopeus n. 26km/h.

Kaikkemme kuitenkin annettiin ja sijoitusta 2/2

ei tarvi yhtään hävetä :)

Hienosti Aku jaksoi juosta vaikka viimeinen 500m

otti tosi koville. Niinkuin kuvasta näkee loppukiriin

ei enää ollut paukkuja (vetoliina löysällä viimeisessä

kurvissa).

Jos antoi koira radalla kaikkensa niin samaa voi sanoa

myös ohjaajasta. Maalissa molemmat reidet kramppiin

eikä mitään mahkua kävellä pariin minuuttiin:)

Huom: Akun treeneissä mitattu huippunopeus on tuo voittajan

keskinopeus 32km/h, eli pirun lujaa nuo saksanseisojat

ja dopperit painelee. No onneksi ne on hiihtokisoissa

eri sarjassa.

LOMAVIIKKO

Lomaviikko meni mökkeilyn ja patikoinnin merkeissä. Hiukan piti mielikuvitusta käyttää että sai sopivia päivälenkkejä aikaiseksi Tammelan maastoissa, mutta muuten loma oli oikein antoisa ja akut tuli ladattua loppu syksyä varten.

Mökin pihalla sai vapaasti peuhata ja haistella.

Näkymää mökin ikkunasta.

Taukopaikka Kaksvetisen rannalla Liesjärven

kansallispuistossa.

Joko ne makkarat on valmiita ?

Kyllä lomailu on ihanaa :)