HAASTE

Siitä on jo useampi viikko aikaa kun Lili haastoi meidät pohtimaan "syntyjä syviä" :)
Kysymykset oli niin visaisia etten halunnut niihin lähteä vastaamaan hetken mielijohteesta vaan otin hiukan aikaa pohtimiseen. Merikarvialla vietetty parinpäivän loma oli otollinen tähän tarkoitukseen ja nyt kun Akun varvas estää harrastamisen niin on aikaa päivittää vastaukset. Ensin mietin vastauksia molempien koirien osalta mutta siitä olisi tullut romaani, joten päädyin vastaamaan ainoastaan Akun osalta.

Merikarvian mökki "Tyrnimaa"

Haaste !

“Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen."

1. Millä perusteella valitsit koirasi kasvattajan ?
Kasvattaja (Suski) vaitsi meidät. Kun Suski kysyi Roopea astutukseen oli päätös helppo. Olimme tavanneet Suskin ja Elsan aikoinaan Hoffien kesäleirillä laitilassa. Tiesimme että kyseessä on kasvattaja joka arvostaa terveitä monipuolisia harrastuskoiria ja iloisia, innokkaita ohjaajia :) Lisäksi olimme jo ehtineet tehdä periaatepäätöksen että haluaisimme seuraavaksi koiraksi nimenomaan Roopen jälkeläisen.

2. Mitä koiraharrastuslajia et missään nimessä haluaisi harrastaa ?
Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan mutta jos joku tarvii valita niin ehkä "koiratanssi" on kauimpana meidän mukavuus alueelta :)

3. Kuinka usein viikossa reenaat ?
Tämä hiukan vaihtelee kausittain mutta käytännössä ma-to reenataan joka päivä jotain lajia, perjantai on isännän huilipäivä ja viikonloput on varattu kisoihin.

4. Harrastatko koirailua vielä eläkeläisenäkin ?
Noin pitkälle ulottuvia suunnitelmia ei vielä ole tehty mutta jos fyysiikka on kunnossa niin miksi ei.

5. Koiraharrastus urasi pohjanoteeraus ?
Pyrkimys on pitää hauskaa ja silloin ei tarvi pelätä epäonnistumisia mutta pakkohan se on myöntää että kyllä välillä hieman on harmittanut. Viimeisimmät epäonnistumiset on parhaiten mielessä eli Hoffien PK-mestikset ja agi-mestikset.

6. Miten toimit reeneissä jos kaikki menee pieleen ?
Hermostun ! Tästä syystä olen alkanut suosia yhteisreenejä, siellä täytyy yrittää käyttäytyä :D

7. Oletko tyytyväinen rotuvalintaasi ?
Vertailupohjaa ei ole mutta uskon olevani. Tässä sanonta "koira on isäntänsä näköinen" osuu aika hyvin kohdilleen = monipuolinen harrastaja muttei ihan huippu missään :)

8. Mikä on koirasi heikkous ?
Tähän sopii ehkä parhaiten agi kouluttaja Anne Huittisen toteamus "kohtuu kova mutta ohjaaja pehmeä koira".

9. Mikä on koirasi vahvuus ?
Tällähetkellä monipuolisuus. Jotenkin on sellainen tuntuma että Akun kaikki vahvuudet ei ole vielä tulleet esiin, koira on hitaasti kehittyvä.

10. Oletko ajatellut ryhtyä tuomariksi ?
Eipä ole käynyt mielessä. Olisiko tässä eläkepäivien harrastus ?

11. Tavoitteesi nykyisen koiran kanssa, vai onko ne jo saavutettu ?
Sen verran jäi tältä kesältä hampaankoloon että eiköhän tuota PK-viestin valloitusta jatketa ensi keväänä. Myös PK-jälki ja agility pidetään vielä ohjelmistossa ja tietysti vetohiihdon SM-kisat kummittelee mielessä.


-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ja sitten ne uudet kysymykset ( Suskille, Heinille, Heidille ja Annalle).

1. Koska aiot hankkia seuraavan koiran ?
2. Tärkeimmät kriteerit pennun valinnassa ?
3. Kuinka paljon pennun valintaan vaikuttaa vanhemmat/sukutausta ?
4. Käytätkö koiraasi hierojalla/fysioterapeutilla ?
5. Venytteletkö koiraasi säännöllisesti ?
6. Missä koirasi nukkuu ?
7. Mitä koirasi pääasiallisesti syö ?
8. Pesetkö koirasi hampaita ?
9. Annatko ruokaa kisapäivän aamuna ?
10. Nesteytätkö koiraa kisoihin, jos niin miten ?
11. Hienoin hetki/tapahtuma koirasi kanssa ?

Siinäpä teille pereskeltavaa :D

CANICROSS SM-VIESTI

29.- 30.9.-12 järjestettiin Suomen Valjakkourheiluliiton SM-kilpailut Ohkolassa (Mäntsälä).
Sunnuntain ohjelmassa oli mm Canicross viesti 3x2,4km johon olimme Akun kanssa ilmoittautuneet Tampereen Vetokoiraseuran joukkueessa.

Meidän osalta vuoden 2012 syyskuu tultaneen muistamaan nimellä "Sysimusta syyskuu" ! Miksi ?
Kaikkien muiden haavereiden ja epäonnistumisten kruunuksi sunnuntai aamuna huomasin että koira ontuu vasenta etujalkaa. Ensin ajattelin että se on nukkunut sen päällä ja jalka on puutunut, pieni hieronta/ravistelu ja aamu pissalle. Tuulikaapissa osuin grocsilla Akun tassuun ja poika parkaisee kivusta ? Pikainen tutkimus osoittaa että varpaidenvälikarvoissa on verta mutta mitään halkeamaa/reikää ei näy, varpaan tyvessä pieni nirhauma mutta ei selitä mielestäni vuotoa ???

Viestijoukkueessamme ei ollut varakoirakkoa joten ajattelin mennä kisapaikalle ja katsoa kestääkö jalka juoksemista, ruhje kun ei näyttänyt mitenkään vakavalta. Kisapaikalla karu totuus valkeni hyvin nopeasti.
Aku roikotti jalkaa ilmassa, ei varannut painoa sille ja varvas oli kosketus arka. Kisan alkuun oli kuitenkin vielä 3 tuntia aikaa ja kun kerran oli kisapaikalle tultu niin eihän sitä voinut joukkuetta pulaan jättää vaan kaivettiin viimeinen ässä hihasta (tai oikeastaan Samsung). Eli puhelin käteen ja pikainen soittokierros josko joku lainaisi koiraansa. Ja niinhän siinä kävi että Klaukkalasta (n.50km) löytyi yksi yllytyshullu Hoffinartun omistaja (Laura Anttolainen) joka lupasi kiikuttaa koiransa (Paula) pikakomennukselle Ohkolaan :)

Pikaisesti siinä koitettiin tehdä Paulan kanssa tuttavuutta tunti ennen starttia ja eikun viivalle. Viestin aloitus joka oli minun ja Paulan osuus tapahtui kymmenen koirakon yhteislähtönä. Kolme koirakkoa mahtui lähtöviivalle vierekkäin ja loput haki siitä sitten paikkansa toisesta ja kolmannesta rivistä. Otin Paulan kanssa lähtöpaikan toisesta rivistä ja ensimmäisissä mutkissa kiilasimme itsemme kolmanneksi, heti kärkikaksikon imuun muilta karkuun. Ekat 600m meni tosi hyvin sitten Paula alkoi epäröimään (vieraan miehen kanssa melko kaukana "äitistä"). Jättäydyttiin kärkikaksikosta, ajattelin että Paula saa uutta puhtia kun takaa tulee joku ohi. Näin ei valitettavasti käynyt vaan aikani "vedätettyä" Paulaa (n.300m) koira teki äkkipysähdyksen ja pyörähti irti vetovyöstä. Perskarvat vaan vilahti kun koira paineli takaisin lähtöaluetta kohti katsomaan minne se "äiti" oikein jäi. Diskaus oli selvä mutta juoksin kuitenkin loppumatkan maaliin asti (ilman koiraa) jotta joukkueen muut jäsenet pääsevät suorittamaan oman osuutensa. Kakkososuuden Tarja & Tofty (Hoffi) juoksivat hienosti ja saivat jopa yhden joukkueen kiinni :) Ankkuriosuudella Artulla ja Nerillä (Hol.paimenk.) ei ollut muuta tehtävissä kuin yrittää juosta mahdollisimman hyvä osuusaika ja sen he tekivät. Osuusajat ja tulokset löytyy täältä.

Kati käytti Akua maanantaina eläinlääkärissä, varvas oli niin kipeä että joutuivat käyttämään kuonokoppaa :)
Lääkäri oli todennut varpaan tulehtuneeksi mutta tulehduksen syy jäi epäselväksi. Tänään keskiviikkona käytän pojan uudelleen lääkärissä, toivottavasti syy selviää. Tässä oli tarkoitus alkaa oikein treenaan muttei
tuo nyt oikein hyvältä näytä, ensin takatassun repeämä ja nyt etutassun tulehdus = Sysimusta syyskuu !

Tässä vielä parannellaan asemia :)

TaVesin viestijoukku: Tarja&Tofty, Arttu&Neri, Miko&Paula

PK-MESTIKSET MERIKARVIALLA

Lauantaina 22.9.2012 ratkottiin Hovawarttien PK-lajien mestaruudet Merikarvialla.
Olimme Akun kanssa ilmoittautuneet viesti kokeeseen tavoitteena koulutustunnus VK1.
Viestillä ei meidän lisäksi ollut kuin yksi koirakko, voittajaluokassa kisaava viimevuoden PK-mestri Gini.

Viesti koirien aamu alkoi tottiskentältä. Järjestäjien aikataulu petti hiukan heti aamusta ja jouduimme vähän turhan pitkään odottelemaan aloitusta mutta aika hyvin sain Akun vireen pidettyä yllä. Arvonnassa saimme numeron yksi eli oli meidän vuoro aloittaa liikkeet Ginin mennessä paikka makuuseen.

Aku teki töitä melkolailla omalla tasollaan. Seuraaminen oli suht normaalia koe suorittamista eli hieman väljää ja välillä täytyi hiukan vilkuilla sivuille. Seuraamiskaavion ällässä ei tehnyt vaadittavaa istumista ja henkilöryhmässä jouduin antamaan lisäkäskyn kun meinasi lähteä häröilemään.
Liikkeestä istumisessa pysähtyi hyvin, istui mutta valui siitä vielä maahan. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo oli meidän mittarilla hyvä. Tämä on sellainen liike josta tuskin koskaan tulemme parempaa saamaan. Maahan meno on hieman hidas, myönnetään. Mutta kun tuomari sanoo että luoksetulon pitäisi olla vielä voimakkaampi ja nopeampi loppuunasti, niin tähän emme pysty :) Jos Aku tulee tuolla vauhdilla yhtään lähemmäksi niin ohjaajan on väistettävä :D
Tasamaa nouto oli kesän vaikeuksiin nähden ihan hyvä suoritus mutta hyppynoudossa Aku kiersi esteen takaisin tullessa eikä ottanut oikeaa luovutusasentoa. Estenouto sujui taas ihan normaalisti, tuomarin kommenteilla (saisi mennä vielä nopeammin/voimakkaammin, pitää kapulaa rauhallisemmin ja luovuttaa vielä lähempää/suorempaan).
Eteenlähetyksen eteenmeno ei ollut vauhdillisesti ihan parasta Akua mutta koira kuuitenkin eteni suoraan tarvittavan matkan ja mikä parasta meni ensimmäistä kertaa elämässään eka käskystä maahan, tosin hieman hitaasti tietysti :)
Paikallamakuussa ei ollut ongelmia. Näin ollen yhteispisteet päivän suorituksesta meille hyvät 72p, JEE MAHKUT TULOKSEEN SÄILYIVÄT !

Seuraavaksi piti mennä esineruutuun mutta viimehetken muutoksella lähdettiinkin viestiradalle. Siinä sitten koiralle PK-liivit päälle viestipanta kaulaan ja A-pään ohjaaja teki viimehetken hetsaukset. Koiran kuljetus kilometrin päähän B-pisteelle, lähtöaikalippu viestipantaan ja odottamaan omaa vuoroa. Viestissä ylemmän luokan koirat juoksee aina ensin joten Gini aloitti ja Akun vuoro oli 3 minuuttia sen jälkeen. Aku oli kokoajan varsin tarkkaavainen ja selvästi tiesi mitä oltiin tekemässä. Odottaessaan omaa vuoroaan lepopaikallaan katse oli kokoajan menosuuntaan ja Ginin lähtiessä matkaan pääsi muutama piippaus "joko on mun vuoro". Kun tuomari ilmoitti meille lähtöön 1 minuutti, olimme siirtyneet seurautus viivalle. Aku oli selvästi vireessä katse tiukasti oikeaan suuntaan. Jos joku olisi tässävaiheessa kysynyt että juokseeko, olisin voinut lyödä Lempääläisen paritalonpuolikkaan vetoa että juoksee :) Onneksi ei kysynyt ! Seuraamispätkällä (n.25m) tapahtui jotain käsittämätöntä, koiran vire hajosi totaalisesti. Aku haisteli maata eikä reakoinut pysäytys käskyyn lähtöviivalla, jouduin komentamaan uudelleen viereen. Odotti kyllä kiltisti tarvittavan puoli minuuttia mutta lähtökäskyn saatuaan löi taas nenän maahan ja jäi pyörimään siihen parin metrin päähän. Uudella käskyllä jolkotteli n.50m eteenpäin pyörähti ympäri ja palasi lähtöpisteelle. Se kisa oli sitten siinä :(

Gini juoksi urheasti kaikki tarvittavat matkat, yhteensä 7,2km. Radan loppuosa oli erittäin haastava ja koira olikin silminnähden puhki mutta sitkeys palkittiin ja Gini pokkasi toisena vuotena peräkkäin sekä viestimestaruuden että koko PK-mestaruuden. Ginin juostua sain tuomarilta luvan yrittää juoksuttaa Akun maaliin. Lähetin koiran C-pisteeltä (1,3 km). Seuraaminen ok, odotus ok, lähetys ja koiramatkaan ilman ongelmia :) TÄH ! En edelleenkään ymmärrä mitä siinä koe lähetyksessä tapahtui. Koira on fyysisesti riittävän hyvässä kunnossa se selvästi tiesi mitä oltiin tekemässä mutta jotain tapahtui, MITÄ ?

Esineruutuun emme enää osallistuneet. Esineruudussa oli monella koiralla ollut suuria vaikeuksia löytää esineitä. Moni voittajaluokan koira jäi ilman tulosta esineruudussa ja Ginikin nosti vain yhden esineen ?!

No yksi asia on varma. Vaikka lauantaina metsässä olin valmis polttamaan viestivermeet niin tähän tätä ei jätetä. Nyt reenataan loppusyksynä se mitä kelit vielä sallii ja keväällä yritetään uudelleen tämän haastavan lajin valloitusta :D Tästä tuli nyt lisää materiaalia työstettäväksi henkisen valmennuksen viikonloppuun 2.-4.11.-12

POTUTTAA VIELÄKIN

Sunnuntaina kisattiin Hoffien agility mestaruudesta Tampereella. Tuli tyrittyä niin pahasti ettei huvittanut eilen kisapäitystä tehdä. Vaikka yö on nukuttu niin ei meinaa tuo potutus vieläkään helpottaa. Ai mitä tuli tehtyä ?!
Ohjaaja räpelsi koiran väärään päähän putkea muuten ehjällä radalla. Ajatuksena oli tehdä jonkinlainen varmistava "vekki" ennen putkeen menoa. Jälkeenpäin ajateltuna kaikki muut vaihtoehdot olisi ollut järkevämpiä, varsinkin kun noissa putkeen menoissa ei ole ollut mitään ongelmia.

Ainoa asia mikä hiukan helpottaa tuskaa on se että Kaisa ja Luumu (Karoonan Gianna) pokkasivat hienosti hopeaa, eli päästiin edes hiukan tuulettamaan :)  Hyvä tytöt !

No ei auta, leuka pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä = PK-mestikset Merikarvialla 22.9.-12

PIENTÄ JÄYKKYYTTÄ :)

Koirahieroja Monika Riihimäki poikkesi tostaina hieromassa pojat. Akun osalta palaute oli melko tyly.

"Oikealla puolella kyynärvarressa kireyttä huomattavasti aikaisempaa
enemmän. Rintarangassa aristusta, heti lavan jälkeen. Sisäreidessä kipeä
paikka, joka todella jumissa. Vasemman puolen niskassa jäykkyyttä, sekä
takareidessä."

Tältä pohjalta on hyvä suunnata kohti viikonlopun agi mestaruus kisoja :)

RETKEILYÄ RAISIOSSA

Osallistuttiin Mudien mestaruuskilpailujen yhteydessä järjestettyyn PK-Viesti kisaan, Raisiossa.
Viestikoiria oli ilmoittautunut kisaan hurja määrä, eli 14 kappaletta (9 alo, 3 avo ja 2 voi).

Kisa aloitettiin viesti osuudella ja meidän osalta se myös loppui siihen :) Aku irtosi lähetyksestä n.40m jäi nuuskimaan maata, nosti jalkaa ja pyörähti takasi :D Siinä se kisa sitten olikin, hieno laji !
Viestihän on tosiaan niin mukava laji kun sieltä metsästä ei pääse pois vaikka kuinka *ituttaa. Siellä sitten
"retkeiltiin" loppupäivä ja seurailtiin miten muut koirakot selviävät taipaleistaan. No ei se ihan helppoa ollut muillakaan. 3 alo ja 2 avo luokan koiraa sai juostua tarvittavat matkat muut keskeyttivät. Juosseista alo koirista yksi ei saanut tulosta tottiksesta joten 14:sta koirakosta ainoastaan neljälle tulos :(

Viesti osuuden jälkeen jäätiin muutaman kilpakumppanin kanssa metsään ja otettiin uusinta lähetykset.
Näin ollen meiltä jäi tottis ja esineruutu käymättä mutta saatiin tällä lisä lähetyksellä Akulle onnistunut lopetus päivään. Toivottavasti se kantaa "hedelmää" jatkoa ajatellen, eli kahden viikon päähän Hoffimestiksiin.

KAKKOSLUOKKA KORKATTU

Viikonloppuna (18.-19.8) oli aika korkata agilityn kakkosluokka. Lauantain radoilta (a+b) tuloksena hylkäykset. Mahtoikohan isännän edellisiltainen viininmaistelu olla syynä vai minkä takia siellä tuli hiukan hölmöiltyä :)

Sunnuntaiksi skarpattiin ja meno oli heti paljon sujuvampaa. Ensin hyppyradalta nolla ajalla -6,17, tämä riitti luokkavoittoon. Oli itseasiassa luokan ainoa nolla tältä radalta. Toiselta radalta puomin ylösmenosta kontakti virhe. Piru kun hetken jo luulin että se onnistui mutta niin vaan tuomarin käsi heilahti :) ,muuten ihan hyvä rata.
Sijoitus 7, ajalla -7,01.

Kokonaisuutena jäi ihan hyvä fiilis. Vauhti näköjään riittää myös kakkosiin, kontaktit on otettava tarkemmin.

Karoonan sivuilta kannattaa käydä lukemassa lisää loisto tuloksista :)

Kuva: Susann Laaksonen