maanantai 21. syyskuuta 2009
Hoffi mestikset Espoossa 19.9.-09
Huh, huh tulipas nöyryytettyä itseään ja Roopea oikein kunnolla.
Käytiin nimittäin Espoossa Hovawarttien mestaruuskisoissa lajina PK viesti 1.
Ideana oli että saataisiin vähän kisakokemusta viestistä, jos vaikka Akusta
saataisiin oikea viestikoira. Eli Roopea oli tarkoitus käyttää vähän niinkuin
koekaniinina kisakokemuksen saamiseksi. Ropen kanssa on viestiä reenattu
aikanaan aika paljonkin ja nyt pienen hiljaiselon jälkeen viritelty uudestaan.
Juoksu on reeneissä kulkenut varmasti, vauhtihan Roopella ei päätä huimaa
mutta suoritus varmuus on ollut hyvää. Tottis on ollut aina myrkkyä ja hyppy
sekä este noudot eivät kuulu pelastuspuolen kokeisiin joten ne oli uusia ja tiedettiin
vaikeiksi.
Vaikka edellämainitut tosiasiat oli tunnustettu ja odotettavissa oli ettei tottisosuudesta
päästä läpi (vaatimus 70/100 pistettä) ja pääpanos suunnattu esineruutuun ja maasto-
osuuteen, idealla kerätään kokemusta.
Päivästä tuli hirveä kärsimysnäytelmä, jonka häpeästä pääsee varmasti osalliseksi kaikki
sukulaiset ja tuttavatkin, kasvattajaa unohtamatta.
Päivä eteni tähän malliin:
Koe alkoi tottiksella. Roopelle arvottiin numero 2, joten päästiin heti kentälle paikalla makuuseen
1 koiran suorittaessa. No valmistelevan osuuden seuraaminen oli Roopemaisesti väljää niinkuin
aina koetilanteissa. Seuraavaksi täyskäännös ja maahan käsky. Roope istua jököttää perusasennossa Katin vieressä. Uusi maahan käsky, Roope pakittaa Katin seläntaakse poikittain.
Kati antaa kolmannen käskyn ja reilun käsiohjauksen, koira saadaan vihdoin maahan ja paikalla makuun loppuosa sujuu hyvin mutta suoritushan on tietysti hylätty jo aikaa sitten.
Muissa osioissa ei mene yhtään paremmin. Seuraaminen on kauttaaltaan väljää puolittaisella kontaktilla. Hetkittäistä skarppaamista esiintyy vauhdin vaihdoksissa ja ainoa hyvä arvosana tulee liikkeestä istumisesta. Vuorossa tasamaa nouto, joka ei ole yleensä tuottanut suuria vaikeuksia. Kati heittää noutokapulan ja käskee "tuo", koira ei liikahdakkaan. Uusi käsky ja karvakaan ei värähdä kun Roope istua jököttää perusasennossa ohjaaja joutuu hakemaan kapulan itse. Seuraavaksi hyppynouto. Kati antaa käskyn "hyppy", ei tapahdu mitään. Toinen käsky, Roope lähtee liikkeelle hyppää mutta ottaa reilun kontaktin esteeseen. Kati käskyttää "tuo", Roope poimii kapulan mutta tuo sen esteen sivusta hyppäämättä takaisin. Luovutus ok:).
Ja sitten ennakkoon pahin estenouto. Kolme "kiipee" käskyä, ei hievahdustakaan. Taas saa ohjaaja käydä keräämässä kapulan telineeseen. Tämän jälkeen olisi ollut vielä eteenlähetys mutta ohjaajan nöyryytys mittari oli jo punaisella, joten viimeinen liike jätettiin suorittamatta.
Tulos 22/100 pistettä. Kati teki Roopen kanssa sopimuksen etteivät enää ikinä mene yhdessä tottis kehään:)
Esineruutu oli tarkoitus suorittaa seuraavaksi mutta ratamestari oli havainnut ruudussa kyykäärmeen. Tuomaristo punnitsi hetken vaihtoehtoa talloa uusi ruutu mutta päättivät
sitten että juostaan viesti osuus ensin ja otetaan esineruutu viimeisenä.
Viesti maasto oli erittäin rankka ja uskaltaisin jopa väittää että sääntöjen vastainen.
Säännöissä kun mainitaan ettei radalla saa olla kulmia eikä jyrkkiä mutkia vaan radan tulee mukailla maastoa mahdollisimman suoraan. Tällä radalla oli kolme n.90 asteen kulmaa ja yksi erittäin jyrkkä mutka. Lisäksi kulmat oli ilkeästi polulta tai metsäautotieltä metsään poikkeavia
pistoja. No rohkeasti kuitenkin lähdettiin yrittämään ja hetken näytti jopa ihan hyvältä.
Mitä nyt pieni lähetysviive sakko, kun en kuullut tuomarin 1 minuutin aikailmoitusta.
Istutin Roopen seurautus linjan alkuu. Siitä 25m vapaana seurautusta lähetysviivalle (alo luokassa saa seurauttaa kytettynä) ja "seis" komennolla Roope pysähtyi lähetysviivalle seisomaan. 30 sekunnin paikalla olo meni ok ja sitten "viesti" käskyllä koira liikkeelle.
Vauhti ei melko verkkainen mutta olemus päättäväinen, ajattelin että vanha kettu huomasi tulo matkalla kuinka rankka maasto on ja lähti liikkeelle säästelijäästi. Roope hävisi mutkan taakse ja 30 sekunnin lähetysajan umpeuduttua palasin omalle lepopaikalleni. Viestissä koirat lähetetään radalle 3 minuutin välein ja juuri kun seuraava koira oli lähtemässä matkaan Roope ilmestyi takaisin lähetys päähän, auts. Roope pysähtyi 10m lähetyslinjasta ja ilmeellä pyysi apua, "missä iskä se rata oikein menee". Kohtuu kaukana oli poika käynyt, koska aikaa oli kulunut yli kaksi minuuttia. Lähetys aika oli kulunut aikaa sitten umpeen joten en voinut uutta äskyä antaa vaan jouduin kutsumaan koiran pois radalta.
Kun sitten vihdoin raahauduimme pois metsästä, Kati oli tullut siihen tulokseen ettei Roopea kannata enää esineruutuun laittaa vaan päästetään koira huilaamaan. Näin myös tehtiin ja näin ollen kokonaistulokseksi tuli 37 ja keskeytys (saatiin maastosta 15 pistettä hyvästä käytöksestä):D.
Loppujen lopuksi neljästä koirasta vain yksi onnistui suorittamaan kokeen hyväksytysti ja näin ollen julistettiin Hoffimestariksi 2009.
Jos päivästä haluaa oikein yltiöpositiivisella asenteella kaivaa jotain hyvää. Niin sen tarvii olla se kun palkintojen jaossa yksi pariskunta tuli jutulle autoasioissa, ja kun kuulivat meidän tuloksemme totesivat: "Ai se oli teidän koira joka sai tottiksessa 22 pistettä. Puhuttiin juuri että kyllä nyt kehtaa tulla ensi vuonna omankin koiran kanssa kisoihin, kun joku on jo tehnyt pohjanoteerauksen". Että silleen:)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Voi, teitä ei varmaan naurattanut paikanpäällä mutta multa irtosi hymy kun luin hauskaa kisakertomusta :) Roope varmasti ajatteli että eiköhän ne taidot ole näytetty jo peko-puolella, että ei viittis enää ;)
Ja reissun ideahan tuli täytettyä, nyt on helppo lähteä Aku kanssa kisaamaan, eikös joo ! Bongasin muuten hyviä kuvia viestikoirista kennel Lumen sivuilta:
http://www.kennellumen.com/Galleria.asp?id=92&s=2
Käykää katsomassa jos ette vielä ole. Ja muistakaa, se mikä ei tapa, se vahvistaa !
Aivan mahtavaa! :D Minä olen täällä koko alkuviikon juhlinut kun Hoffipoffi on ollut tositoimissa. Täällä ollaan oltu ihan ylpeitä teistä, kun kävitte kisaamassa. Hyvä Te! ...Niin ja se tuloshan on ihan toisarvonen asia!
Kiitos kannustuksesta. Täytyy tässä vähän sulatella tuota tulosta. Jos vaikka keksisi ratkaisun millä Roopen tekemiseen saisi lisää mielekkyyttä. Kun ei millään viitsisi äijää päästää ihan vielä eläkkeelle:)
PS. Valokuvaaja oli ylittänyt itsensä tai käyttänyt erittäin hyvää kuvankäsittely ohjelmaa:D
Lähetä kommentti