HÖLMÖLÄISTEN HAUSKANPITOA

Sunnuntaina saatiin vieraaksi pari yllytyshullua koiraharrastajaa eli Suski ja Laura. Likat lupautui tulemaan Lempäälään ennenkuin ymmärsivät kysyä päivän ohjelmasta mitään :)

No sitä saa mitä tilaa eli tarjolla oli jotain tuttua ja jotain todella uutta.

Laura kerran ohimennen mainitsi ettei ole koskaan kokeillut agilityä ja Suski ei ole koskaan kehuskellut hiihtotaidoillaan niin päivän ohjelma oli sillä selvä. Ensin aloitettiin Lempäälän Best In Areenalla agility treeneillä.

Suski ja Pihka näytti mallia ...

.. Laura ja Pertti teki perässä

                                     

Laura ja Paula samassa koitoksessa

                                    

Agin jälkeen pidettiin ruokatauko ja samalla käytiin koirapitoista keskustelua. Kovasti siinä sukutauluja ja testituloksia tutkittiin, mitähän likat mahtaa suunnitella ?!

Ruokailun jälkeen suunnattiin Peltolammin koirahiihtoladulle. Ensin tietysti testattiin Suskin hiihtotaito pienellä (2,3km) veryttelylenkillä ilman koiraa ja sitten mentiin suoraan asiaan ...

Laura ja Paula näytti mallia

Suski ja Pihka perässä

ja niin paljon Suski lajista innostu että piti päästä kokeilemaan vielä Pertinkin kanssa :)



Täytyy kyllä nostaa hattua likoille niin kovalla asenteella heittäytyivät kokeilemaan uusia lajeja. Ja mikä hienointa, koirilla näytti olevan pirun hauskaa :D

PAKKOLEPOA JA AGI TRILLERI

Hiihto innostus meni viimeviikolla ilmeisesti vähän yli ? Torstain treenien jälkeen kun oli kaksi ontuvaa koiraa. Roopellahan tuo on ihan normaalia mutta nyt ontui myös Aku. Kun molemmat ontui vielä lauantainakin niin tein pikahälyytyksen hierojalle. Monika kävi sunnuntaina tarkastamassa poikien kunnon ja hieroi paikat vetreiksi. Onneksi selvittiin hieronnalla, hiukan jo ehdin säikähtää onko jotain oikeesti rikki. Luvattiin Monikalle ottaa muutama päivä ihan hissukseen ja siitähän se idea sitten lähti :) Maanantaina oli nimittäin viimeinen ilmo päivä 3.2.-13 Lempäälän agi kisoihin. En ollut meinannut osallistua kun Aku on ollut hieman jäykkänä tuosta hiihtämisestä mutta nyt kun tuli pakollinen lepo niin ehkä agikin voisi kulkea. Tänään sitten mentiin viikon huilailun jälkeen kisaamaan ja siitähän tuli melkoinen jännitys näytelmä :) A-radalla vauhti ei ollut ihan parhaimmillaan mutta työskentely oli varmaa ja hyvällä tsempillä vedettiin maaliin asti, jes nolla. Koira autoon ja takaisin halliin jossa ensimmäinen tuttu kysyi että mistä tuli vitonen ? TÄH ! Emmä mitään virhettä huomannu, onneks ei tullu tuuletettua kovin näkyvästi :) Pienen selvittelyn jälkeen sain kuulla että pituuden viimeinen palikka oli kaatunut :( Täytyy sanoa ettei ollu kovin hyvä fiilis. Hetken kun olin jo kuvitellut että nyt se kolmosiin nousu tapahtuu. No eihän siinä auttanut kun ruveta kokoomaan itseään B-radalle, uutta yritystä sisään. B-radan tutustumisessa päätin elää vähän riskillä ja vaihdoin pari valssi kohtaa persjätöiksi, jos sillä sais vähän lisää vauhtia. Taas homma sujui hienosti. Tuomari Kari Jalonen oli tehnyt molemmille radoille ärsyttävät kiihdytykset puomille, ei hyvä juttu meille. Tällä kertaa kuitenkin ohjaajan jalka liikui sen verran rivakkaan että kontaktit hoidettiin kunnialla molemmissa päissä. Nyt uskalsi jo hieman tuulettaa, ei varmaan tullu virheitä ja vauhtikin oli sitä luokkaa että pakko mennä alle. Taas koira autoon ja takaisin halliin seuraamaan miten muut koirakot hoitaa osuutensa. Pitkään oltiin tuloslistalla kolmantena mutta viimeinen koirakko tiputti meidät neljänneksi. Ajattelin ettei sen niin väliä vaikkei palkinnoille päästä saadaan kuitenkin se serti. Kävin siinä ostamassa juhla kahvit ja samalla kiitin entistä kouluttajaa Annia. Anni siinä sitten kysäisi että oliko tarpeeksi koiria ? Siis täh ? Selitti sitten että kakkosessa tarvii olla tietty määrä koiria (epäili että 20) jotta neljänneksi jääneen nolla lasketaan nousunollaksi. Siis mitä, eihän tää nyt näin voi mennä :( Ei maistunu kahvi enää ! Koiria oli ilmoittautunut 22 mutta nousiko edelliseltä radalta joku jo kolmosiin ja oliko peruutuksia ?! Hävittiin kolmoselle 0,09 sekunttia ja jos nyt joku tulee sanoon että koiria oli vain 19, teidän nollaa ei noteerata niin todennäköisesti tossut lentää hallin seinästä läpi :) Mites siinä sitten kävi ... ... tarina jatkuu. Tässä ystävällisen katsojan kuvaama video Vieläkin oli hiukan tuollaista pomppimista tuo Akun meno mutta etenemisnopeus silti 4,02 m/s, tähän täytyy olla tyytyväinen :) Ja jottei arvon lukijat menetä täysin hermojaan ja tee hätäisiä johtopäätöksiä niin päästän teidät piinasta = TULIHAN SE SERTI !!! Koiria oli 22 kpl,ainakin niin lukee papereissa :D

KYLLÄPÄ OLI "HAPOKASTA"

Viimevuodesta innostuneena osallistuttiin taas Lapinlahden sprintti kisoihin 13.1.-13.
Tänävuonna kisat järjestettiin SPKL:n (tulevien) sääntöjen mukaan joten sarjoja oli kaikkiaan 4.
Meidän sarjassa miehet B oli seitsemän osallistujaa joten saimme hiihtää myös välierät. Muissa sarjoissa oli niin vähän (3-4) osallistujia että niissä kaikki hiihtäjät meni aika-ajoista suoraan finaaliin.

Kovaa meni kisakaverit heti aika-ajosta lähtien. Yksi malikka sähläsi sen verran lähdössä että hävisi meille hieman :) Näin ollen päästiin toiseen välierään jossa oli vain kolme koirakkoa joista kaksi parasta finaaliin.

Välierässä edellä lähteneet sakemannit jäi hetkeksi vilkuilemaan toisiaan jolloin paineltiin Akun kanssa röyhkeästi rinnalle ja päästiinkin toisesta ohi. Toista Aku vähän nappas takapuolesta kun meinas olla vähän ahdasta :) Kovaa taisteltiin mutta n. 300m ennen maalia tuo ohittamamme saku tuli väkisin ohi. Niin oli hiihtäjän reidet hapoilla ettei pystynyt enää vastaamaan tuohon kaverin loppurykäisyyn.

Hauskaa kuitenkin oli ja hiihtokin paranee koko ajan. Jos kelit suosii ja pysytään terveenä niin ihan hyvä kausi voi olla tulossa.

ODOTTELUA

Joulut on vietetty ja ainakin Aku on palautunut matkustamisesta :)

Kuinkahan kauan tässä portaalla täytyy istua ennenkuin jotain tapahtuu ???

Illalla onneksi päästään hiihtään !

JOULUN VIETOSSA

"Jouluhössötyksiä" paossa Syötteellä ! Tarkoitus oli tulla hiihteleen ja rentoutumaan mutta ainakin vielä sukset on saanut olla aika rauhassa. Pakkanen paukkuu siihen malliin että on parempi keskittyä glögin keittelyyn ja kinkun syöntiin. Potkukelkalla on poikien energiaa vähän purettu :)

EI TÄÄLÄ MIKÄÄN KYLMÄ OLE !!!

Hauskaa joulua ja riehakasta uutta vuotta 2013 ! T: Aku & Roope

LEMPÄÄLÄ AGI 9.12.-12

Huh, huh olipa erikoisen erinomainen päivä agi kisoissa. Kotikisat ja ilmeisesti kasvattajan/blogin lukijoiden kova "peukutus" siivitti koirakon sellaiseen lentoon ettei paremmasta väliä :)
Päivän saaliina tupla nolla sekä tupla voitto :D Kyllä, kyllä luit aivan oikein hyppyradalta nolla ajalla 35.75   (-4.25) riitti ylivoimaiseen voittoon sillä kakkoseksi selvisi yliaika nollalla. Tuomarina hyppyradalla toimi Anne Savioja.

 Agi radalla tuomarina touhuili Harri Huittinen. Harri oli tehnyt radan alkuun melko mielenkiintoisen "viritelmän", joka koituikin monen koirakon kohtaloksi. Kun muut hiukan kompuroivat ja meillä natsasi melkein kaikki niin niinhän siinä kävi että päästiin pokkaamaan päivän toinen ykköspalkinto ajalla 41.18
 (-7.42).

Päivän ainoat tyylipiste menetykset koettiin ratojen lähdöissä kun Aku ei malttanut odottaa lähtölupaa vaan varasti molemmissa starteissa. Hyppyradalla oli jo toisella esteellä ennenkuin tajusin tilanteen ja ehdin onneksi valssaamaan ajoissa ja kääntämään koiran putkeen vaikka olikin jo ehtinyt lukea edessä olevan hypyn. Ja sama juttu agi radalla. Tarkoitus oli mennä toisen hypyn siivekkeen taakse ja "niistää" tiukka kääntö kepeille mutta koira lähti kun olin vasta ykkös ja kakkos hypyn välissä. Onneksi hyppyjen väli oli niin lyhyt ettei ehtinyt kelaamaan kunnolla vauhtia ja sain koiran haltuun ennenkuin ehti karata Harrin virittämään "ansaan ". Eli pientä ylimääräistä sydämmentykytystä koettiin mutta ehkä se myös samalla herätti ohjaajan täyteen vireeseen :)

JANAKKALA AGI 6.12.-12

Itsenäisyyspäivän kunniaksi käytiin tutustumassa Janakkalan agility halliin. Ihan mukava pikku halli ja järjestelyt oli hyvin hoidettu. Äänentoisto pelasi sisällä ja ulkona, väliin soitettiin päivään sopivaa musiikkia.

Kisalähtöjä meillä oli kaksi, hyppy ja agirata. Hyppyradalla muuten tarkkaa työskentelyä mutta rengas ei pysynyt ehjänä ?, siitä 5 virhepistettä. Aika 34.31 (-3.69) sijoitus 7/21. Agirata sujui samaan malliin. Jälleen rengas repes ?! ja vielä puomin alastulokontaktilta toinen vitonen = 10 ratavirhettä ajalla 39.55 (-6.45) sijoitus 9/23.

Muuten ihan positiivisella fiiliksellä mutta tuo rengas jäi vähän mietityttään. Oliko renkaassa vaan niin huono magneetti vai oliko ponnistus kohta väärä ? Hyppyradalla lähestymiskulma oli hieman haastava mutta agiradalla renkaalle mentiin ihan suoraan. Molemmilla kerroilla osuma tuli renkan yläosaan joten kyseessä ei ilmeisesti ollut ohjaajan liiallinen vedättäminen ?!

Sunnuntaina "kotiradalla" Lempäälässä seuraavat startit (hyppy ja agi), pitäkää peukkuja :)