JÄLKIKOE HÄMEENKOSKI 19.10.2013

 Ai ai ai ja rai rai rai ! Eipä olisi uskonut vielä pari viikkoa sitten että aurinko se paistaa vielä jonain päivänä tähänkin risukasaan :) Jos joskus on hieman tuntunut ettei aivan kaikki onnen "kummit" ja "jumalat" yms. "taivaan kappaleet" ole olleet puolellamme niin nyt täytyy perua kaikki pahat puheet ja todeta etten muista koska olisi "joulu" viimeksi osunut lokakuulle !

 

Sikamainen tuuri ei tässä tapauksessa tarkoita sitä että tulos olisi tullut jotenkin vahingossa, ei olemme treenanneet ja hakeneet kisakokemusta sekä tienneet hyvänpäivän sattuessa pystyvämme siihen. Tuuria tarvittiin ennenkaikkea siinä että ylipäätään päästiin vielä kisaamaan tämän vuoden puolella. Ne jotka ovat yrittäneet päästä kisaamaan JK3 kokeisiin tietävät kuinka vaikeaa on saada kisapaikka vieraan seuran kisoista joissa voittajaluokan paikat on yleensä rajoitettu 2:teen osallistujaan. Tällä kertaa meidän mukaan pääsy vaati kahden sakemannin verisen yhteenoton jonka seurauksena myös koirien omistajan molemmat kädet jouduttiin paketoimaan :(

Oli suuri ilo huomata miten omalla hyvällä suorituksella sai paikkansa luovuttaneen (ymmärrettävästi pettyneen) ihmisen silminnähden onnelliseksi. Tätä ei tapahdu ihan jokapäivä näissä hieman kateellisissa koirakarkeloissa.

 

No niin, lopetetaan tunteilu ja mennään asiaan :)

 

Päivä alkoi jäljeltä. Yön aikana oli pakastanut ja satanut aavistuksen lunta jota sitten satoi vielä aamun aikana hieman lisää lähinnä rakeiden merkeissä. Tällaisessa kelissä ei olla Akun kanssa ennen jäljestetty joten hieman jännitti miten koira toimii. Hyvin toimi, jopa paremmin kuin normaalisti. Keli oli ilmeisesti sen verran haastava että joutui ajamaan tositarkasti nenämaassa ilman minkäänlaista koheltamista. Sen verran oli kahdentunnin vanhenemisen aikana ehtinyt sadella että suurinosa jäljentekijän saappaan painumista oli peittynyt ja kaksi keppiäkin oli hieman "hautautunut" lumikuuraan. Hienosti Aku kuitenkin kepit nosteli ja yhtä kulman yliajoa lukuunottamatta teki erittäin tarkkaa työtä. Ohjaajan kantti meinasi lopussa pettää kun jäljen tekijä oli viimeiset kaksi keppiä tiputellut peräjälkeen aivan tienreunaan todella lähelle autoa :) Jäljeltä pisteet 170.

 

Seuraavana esineruutu. Aku sai ekasta esiineestä hajun jo lähetys linjalta mutta ohjaaja ei tähän kiinnittänyt tarpeeksi huomiota vaan lähetti koiran liikkeelle ruudun oikeasta laidasta. Aku oli kuitenkin saanut hajun vasemman takakulman esineestä ja suuntasi heti ristikulmaan. Toinen lähetys samasta kohtaa ja nyt Aku malttoi käydä tarkistamassa oikean takakulman, sieltä toinen esine. Sitten ohjaaja sortui hieman omaan näppäryyteensä ja kuvitteli että alussa tapahtunut reagointi olisi johtunut vasemmassa laidassa olleesta etuesineestä ja näin ollen vei koiran suoraan vasempaan laitaan. Pienestä tarkentelusta huolimatta etuvasemmalta ei esinettä löytynyt, koira kävi vielä uudestaan tarkistamassa myös takakulman jonka jälkeen ohjaaja lähetti vielä kerran hieman keskemmältä mutta tässä vaiheessa loppui aika joten viimeinen esine jäi nostamatta. Se olisi ollut keskellä takana. Ruudusta pisteitä 21.

 

Maastopisteet siis yhteensä 191/200 ja mahdollisuudet tuloksen tekemiseen mitä parhaat. Jäljellä enää se pirun tottis :) Totuudenhetki onko tehotreeni auttanut vai meneekö koira taas lukkoon ?!

 

Ei mennyt :) Uskokaa kai älkää ja naurakaa tai itkekää mutta päivän tuomari Marita Packalen arvioi Akun seuraamisen ERINOMAISEKSI !!! Videokuvaa kun ei ole niin vaikea sanoa oliko tuomarin rillit huurussa vai arvosteluasteikko jo hieman kohmeessa mutta hyvältähän toi kieltämättä tuntui.

 

Liikkeestä istumisessa tuli vääräasento (seiso) ja liikkeestä maahanmeno oli taas erittäin hidas mutta liikkeestä seisomisesta ja luoksetulosta tuli taas erinomainen. Noudoissa oli pientä sanomista (takatassu raapas hypyssä ja kapula mulju suussa) muttei mitään totaali jäätymistä. Eteenlähetyksessä lähti ok muttei edennyt tarpeeksi pitkälle, maahan meni heti käskystä. Paikallamakuu erinomainen.

Päivän tottispisteet 85p. Arvostelulaji on aina arvostelulaji mutta täytyy myös huomioida että nuo Akun pisteet oli kirkkaasti päivän parhaat ja ainoastaan 2 koiraa viidestä tottikseen selvinneestä sai tulokseen oikeuttavat yli 70 pistettä. Joten oli tuomarin rillit huurussa tai ei niin tuosta täytyy olla erittäin tyytyväinen ja vaikkei itse pysty tarkkaa analyysiä suorituksen tasosta antamaankaan niin yleisfiilis oli erittäin hyvä ja innokas :D

 

 

Ja tässä vielä hieman todistusaineistoa suurimmille epäilijöille. T: JK3 Karoonan Samooja :D

                                                                                                                                                                

 

 

TEHOTREENIÄ JA YKSINOLO HARJOITTEITA

Ohjaajan "pentuloma" jatkuu vielä tämän viikon joten on ollut hyvää aikaa pistää koirat koetukselle :)

Pennun kanssa on jatkettu yksinolon harjoittelua. Viime viikon "kauppareissut" on venytetty 3-4 tuntisiksi yksinoloiksi. Tämä on tiennyt sitä että vanhemmat karvaturvat ovat jääneet ilman aamuruokaa ja joutuneet paiskimaan töitä ansaitakseen ruokansa kentällä.

Viime viikonlopun toilailujen jälkeen Akun kanssa on keskitytty todenteolla tuohon keskittymisen katoamiseen kesken suorituksen. Ilman häiriötä homma jo alkoi melko hyvin pelittää mutta kun torstaina saatiin vähän häiriötekijöitä mukaan niin alkoi taas toiminnan taso hieman laskea.
Hyvänä juttuna täytyy pitää kuitenkin sitä että löysin keinon puuttua Akun tekemiseen kuormittamatta kuitenkaan koiraa liikaa. Nyt vaan vaatimustaso riittävän korkeana ja muistetaan muuten pitää kunnolla hauskaa.

Roope oli kahtena ekana päivänä aivan liekeissä tehden voittajan tottiskaaviot ilman estenoutoa ja madalletulla hypyllä. Kolmantena päivänä alkoi vanhuksella jo kintuissa painaa joten kevennettiin ohjelmaa ja pidettiin enempi hauskaa.

Torstaina Aku sai ajaa tottiksen päälle vielä noin 1km jäljen. Jana meni hienosti, nosti jäljen hyvin ja oikeaan suuntaan. Eka ja todennäköisesti neljäs keppi jäi nostamatta mutta muuten varsin pätevän oloista työskentelyä. Pääpaino tässä treenissä oli janatyöskentelyssä ja kulmissa joten siinämielessä onnistunut treeni. Seuraavaksi täytynee taas vahvistaa noita keppejä niin ettei niitä jäisi enää metsään.

Ja jotta tasapuolisuus laumassa säilyisi niin ei pentukaan ruokaansa ihan ilmaiseksi ole saanut.
Tälläisen kulman takana piileskeli torstain päiväruoka :)

HYLÄTTY TOTTELEMATTOMUUDEN VUOKSI

Lauantaina 28.9.-13 kisailtiin hoffien PK-mestaruuksista Siilinjärvellä.
Akun kanssa osallistuttiin JK3 luokkaan, päälimmäisenä tavoitteena koulutustunnuksen saaminen.

Jälkikoirakot aloittivat urakkansa maastolla ja meille arpa toi jäljen numero 1.
Aku lähti janalta hyvin, nosti jäljen hieman oikealle koukkaamalla mutta korjasi välittömästi vasemmalle. Ajoi jälkeä erittäin hyvin ja innokkaasti. Jopa piikki kulmat oli selvästi havaittavissa.
Keppejä nousi 5 eli yksi jäi johonkin matkalle, muuten oikein hyvä suoritus.

Pienen huilin jälkeen oli vuorossa esineruutu. Monen näköisiä ruutuja on tullut vastaan mutta tämä vei kyllä voiton kaikista. Kivikkoinen ylärinne jossa koira ei kertakaikkiaan voinut liikkua vauhdilla.
Onneksi hoffi ei ole mikään "pääkkö" säntäilijä, muuten olisi voinut käydä pahastikkin. Aku sai kaivettua kivikoiden kätköistä kaksi esinettä ennen ajan umpeutumista. Olosuhteet huomioiden olin tähän varsin tyytyväinen vaikka työskentelypisteet jäivätkin melko alhaisiksi.

Viimeisenä vuorossa sitten tottis. Koira näytti jo melko väsyneeltä ja yritin vähän herätellä kaveria kentän ulkopuolella. Tai siis eihän se oikeastaan mikään kenttä ollut, laskettelurinteen ala-asema.
Aku näytti jo hieman piristyvän mutta pitkä istutus tuomarin räpeltäessä papereitaan lässäytti koiran vireen taas totaalisesti. Seuraaminen oli taas kaameaa sontaa. Pieniä heräämisiä siellä täällä ja sitten taas totaalisia nukahduksia ja ruohon haistelua. Liikkeet meni oikein mutta hitaasti, luoksetulot ihan ok. Tasamaa nouto ok, hyppynoudossa pureskeli kapulaa ja sitten se päivän lopullinen niitti.
Estenoudon luovutuksessa tiputti kapulan ohjaajan jalkoihin ja alkoi haistella taas ruohoa. Nostin kapulan kun oli ihan jaloissa ja käskytin koiraa sivulle, ei reaktiota. Käskytin uudestaan, koira meni maahan. Mielessä kävi palauttaa kapula telineeseen ja jatkaa eteenmenolla mutta tuomari käski antaa kolmannen sivulle käskyn. Kolmannella sivulle käskyllä Aku rupes ihmetteleen että mihinkäs se kapula oikein hävis, eikä edelleenkään siirtynyt perusasentoon. Tuomari tulkitsi tämän tottelemattomuudeksi ja ilmoitti hylkäävänsä meidän koko suorituksen :(

Kaikkea on tullut koettua mutta olihan tuo taas yksi pohjanoteeraus. Jos nyt oikein yltiöpositiivisesti haluaa asioita ajatella niin nyt on kaksi kolmosen jälki koetta takana. Toinen kosahti maastoon toinen tottikseen eli molemmat on teoriassa mahdollisia kunhan saa onnistumiset osuun samalle päivälle :)

LAUMA KASVAA

Tässä se nyt sitten on. Pitkän pyörittelyn ja pähkäilyn tulos, perjantaina kotiutunut ...

Dubion Oppfinnar-Jocke "Pelle Peloton"

Rohkeasti penneli yrittää sopeutua laumaan ...

... vaikka pojat ei vielä ihan iholle asti päästäkkään.

Juoksijaa musta toivotaan joten täytyy heti alkaa treenaan :)

Toki täytyy myös muistaa levätä hyvin että jaksaa !



 

KOVAA YRITYSTÄ JA PUOLI ÄMPÄRIÄ PUOLUKKAA

LA 14.9.-13 JK3 koe Harjavallassa alkoi Akun osalta tottiksella. Harjavallan kentän ylipitkä aamukasteesta märkä nurmi oli taas niin hyvän hajunen että seuraamisen sijaan kuljettiin pääasiallisesti nenä maassa. Sen verran heräili vauhdinvaihdoista ja henkilöryhmässä annetusta ylimääräisestä käskystä että vaikka seuraaminen menikin puutteelliseksi niin muut liikesarjat suoritettiin suht oikein. Näin ollen tottiksen (76) jälkeen oltiin vielä vahvasti tulos vauhdissa.
Ohjaajakin sai tuomarilta erikoismaininnan (antaa koiralle hyvin tilaa eikä hermostu). Jokainen sitten itse päättäköön kuuluko tuo sarjaan positiivinenkehu ?

Esineruutu perään ja sieltä 2 esinettä hienosti käteen tuotuna. Kolmas esine jäi vasempaan etukulmaan noin 3m lähetys viivasta. Paljon siinä pyörittiin muttei vaan noussut :(

Viimeisenä vuorossa jälki. Jälki lähti aivan janan takarajalta ylärinteestä. Viisto vastatuuli toi jäljen hajun Akun nenään jo puolessa matkassa ja tästä aiheutui niin selkeä oikaisu yritys että tuomari käski takaisin janalle. Uusi lähetys ja nyt päästiin päätyyn asti ja jälkikin otettiin oikeaan suuntaan.
Eka keppi heti 50m lähdöstä jes! Sitten mentiin todella pitkään ilman keppiä ja ohjaaja oli aivan varma että nyt on ainakin kakkos keppi jääny nostamatta. Hetkenpäästä tuli lopullinen niitti. Edessä näkyi sininen muoviämpäri ja suunta oli suoraan kohti :( Aku paineli suoraan ämpärille ja kurkkas sisään, hei puolillaan puolukoita :) Hieman kauempana näkyi joukko ihmisiä laavulla joten palattiin takaisin ykköskepin löytöpaikkaan. Useammasta yrityksestä huolimatta ei saatu enää luotettavasti kiinni oikeasta jäljestä. Ja kun vielä kaiken lisäksi nämä nähdyt ihmiset ei selvästikkään olleet marjastajia vaan alkaneesta paukkeesta päätellen metsästäjiä katsoimme parhaaksi poistua paikalta :)

Jälkikaavion tarkastuksen jälkeen tuli todettua ettei kakkoskeppi ollut jäänyt välistä vaan jäljentekijä oli tehnyt melko "killeri" jäljen. Ykkös ja kakkos kepin väli oli kilometri ! 5 viimeistä keppiä olisi ollut viimeisellä 450 metrillä :)

Tälläista oli harrastaminen siis tällä kertaa, ei muuta kuin leuka pystyssä kohti uusia pettymyksiä !

ODOTTELUA

Taas haisi isännän ja emännän vaatteet ihan ihmeellisiltä ? Ja jotain outoja ne kokoajan vaan puheleekin, laskee jotain päiviä ja arvuuttelee kuka hyppää Lempäälän junaan ???
Aitaakin ne on alkanu rakentaa pihaan ja sisällekkin on joku häkki suunnitteilla.


Tämmösiä kuvia löyty tänään kamerasta ...

 

20.9.-13 kuulemma nähdään sitten mistä on kyse, kyllä odottavan aika on pitkä :)

PAPPA

Roopesta tuli keskiviikkona pappa kun "Jane" (Karoonan Saana) pyöräytti mailmaan 5 pientä hoffin poikasta. 3 poikaa ja 2 tyttöä. Tytöille ja yhdelle pojalle on jo kuulemma tulevat kodit katsottuna mutta kaksi poikaa siis vielä vapaana. Nyt jos kaipaa aktiivista hoffiurosta niin kannattaa olla nopea :)

Itse olen joutunut käymään melkoista henkistä painia tulevan pentu valinnan kanssa mutta ei auta, elämässä on tehtävä valintoja. Välillä ne on vaikeita ja voi vain toivoa että tehty päätös ei jälkeenpäin kaduta. Ja vaikka pyrinkin aina omiin ratkaisuihin niin ainahan sitä toivoo että myös ystävät voisivat ne ymmärtää ja hyväksyä :)

Eli Roopen "pennunpentua" ei ole meille kotiutumassa vaan seuraava koira on kokonaan eri rotua.


Akun kanssa on treenailtu jälkeä ja tietysti vähän tottista. Kisakalenterin mukaan ollaan menossa 14.9 Harjavaltaan ja 28.9 Siilinjärvelle. Katsotaan miten äijien käy :)